Quantcast
Channel: Metsästysblogi, riistareseptit - Terveiset ravintoketjun huipulta
Viewing all 448 articles
Browse latest View live
↧

Luonnonsuojeluliiton loanheittokampanja jatkuu

April 1, 2014, 1:33 am
$
0
0

Luonnonsuojeluliitto on ottanut laajalla rintamalla informaatiosodan keinot käyttöönsä metsästäjiä vastaan. Jatkuvasti saa lukea heidän masinoimiaan valheita mediasta liittyen metsästysharrastukseen. Koska suurpetojen väitetylle laajamittaiselle ja organisoituneelle salametsästykselle ei ole mitään pohjaa, on nyt tähtäimeen otettu riistanhoitotyö ja maatalouden vahinkolintujen poisto.



Luontoliiton väitteittä:


Lupahakemuksia Suomen riistakeskukselle ovat tehtailleet niin metsästysseurat, maanviljelijät kuin marjanviljelijätkin. Kohteina ovat varis, harakka, räkättirastas, kesykyyhky, harmaalokki ja merilokki. Tappomäärät ovat huomattavia, sadoista aina tuhansiin lintuihin vuodessa. Pinta-alat ovat laajoja kymmenistä jopa tuhansiin hehtaareihin. Lupa-ajat ulottuvat jopa viiden vuoden päähän.

Hakemusten perustelut ovat mitä kummallisimpia aina ”pyyn pesinnän häiriintymisestä” rikkinokittuihin rehupaaleihin. Hakemuksissa vedotaan myös tautiuhkiin, kuten salmonellaan, mutta vailla todisteita. Arviot taloudellisista vahingoista vaikuttavat myös usein erikoisen suurilta.

Kun lupia tarjotaan näin runsaasti ja pitkäksi aikaa, se luo mahdollisuudet ympärivuotiseen ammuskeluun. Samalla sivullisten valvontamahdollisuudet kapenevat huomattavasti.

On vaarana, että pesimäaikaan tapahtuva ammuskelu kohdistuu esimerkiksi saalistaviin petolintuihin. Poikkeuslupa-alueet tulisi rajata tiukasti ja sallia ampuminen vain ongelmapaikkojen läheisyydessä.

Ammuskeluun kuuluisi ryhtyä vasta, kun kaikki muut keinot on jo käytetty. Pitäisi myös osoittaa, mitä kaikkia keinoja on käytetty ennen viimeistä vaihtoehtoa. Poikasiaan ruokkivien emolintujen ampuminen on kuitenkin vahvasti metsästäjien itse laatimien eettisten ohjeiden vastaista.



Mistä oikeasti on kysymys:


Varisten, harakoiden, harmaa- ja merilokkien pyynnin tarve johtuu näiden lintujen paikallisista ylisuurista tihentymistä, joista aiheutuu kohtuutonta vahinkoa muulle luonnolle, asutukselle sekä maataloudelle. Varikset ja lokit ovat eläneet luonnontilaisessa Suomessa lähinnä vain järvien ja meren välittömässä läheisyydessä, ennen kuin ne ovat ihmisen toimintaa hyödyntäen levinnyt koko maahan viljelmien ja asutuskeskusten liepeille. Varikset ja lokit ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät jätteitä, raatoja, viljaa ynnä muuta ihmisten toiminnan tuottamaa materiaalia. Luonnossa ne syövät lintujen pesistä munia ja poikasia, sekä kaikkea muutakin mitä saavat kiinni nilviäisistä jäniksen poikasiin asti.

Varisten ja lokkien kannan räjähdysmäinen kasvu (luonnontilaiseen kantaan nähden) johtuu pitkälti huonosti suunnitelluista kaatopaikoista ja kaupunkiympäristöstä, jotka keräävät paikallisesti jopa tuhansien lintujen parvia. Jokainen voi helposti päätellä millaisen kuorman tällaiset massiiviset parvet aiheuttavat muulle luonnolle hajaantuessaan keväisin lintujen pesimäaluille.

Haittalinnut aiheuttavat tuhoa maataloudelle sotkien ja rikkoen pyöröpaaleja, sekä saastuttaen riistaruokintoja ja maataloustuotantoa ulosteillaan. Kun yhdessä paalissa on 600 – 800 kiloa rehua, niin aiheutunutta vahinkoa kertyy nopeasti paljon.  Haittalinnut aiheuttavat merkittävää hygieniariskiä, toimien potentiaalisesti monien ihmisille vaarallisten tautien levittäjinä, kuten salmonella, ornitoosi eli papukaijakuume ja lintuinfluenssa. Harmaalokit toimivat väli-isäntinä myös kalankasvatuksessa ongelmia aiheuttaville diplostomun -loisille, jotka aiheuttavat kaloissa sokeutumista.

Kaupunkiympäristössä haittalinnut aiheuttavat lisäksi vahinkoa rakennusten rapautumisen ja värjääntymisen, sekä sadevesijärjestelmien, ilmastoinnin ja savupiippujen tukkiintumisina. Vahinkolinnut voivat aiheuttaa merkittävän riskin myös lentoliikenteelle, mikäli niiden kerääntymispaikat, kuten kaatopaikat sijaitsevat lähellä lentokenttiä.

Räkättirastaat aiheuttavat isoa tuhoa marjatiloilla syömällä ja saastuttamalla. Räkättirastaita siis häiritään poikkeusluvilla pesimäaikaan ja poistetaan viljelyksiltä, siitä yksinkertaisesta syystä, että ihmiset haluavat puhtaita tuoreita kotimaisia mansikoita edullisesti.



Selvää loanheittoa


Luonnossuojeluliiton väite: ”On vaarana, että pesimäaikaan tapahtuva ammuskelu kohdistuu esimerkiksi saalistaviin petolintuihin” on täysin heidän itsensä kehittämä asenteellinen väite, jolle ei ole esittää järkeviä perusteita. Yleensäkin kannanotossaan he puhuvat toistuvasti ”ammuskelusta”, aivan kuin kyse olisi jotenkin vastuuttomasta, vaarallisesta ja holtittomasta toiminnasta, eikä täysin normaalista vahinkoeläinten torjunta- ja riistanhoitotoimesta.

Heitto: ”Kun lupia tarjotaan näin runsaasti ja pitkäksi aikaa, se luo mahdollisuudet ympärivuotiseen ammuskeluun. Samalla sivullisten valvontamahdollisuudet kapenevat huomattavasti.” Ovatko parvekevihreät alkaneet jo hoitaa poliisin tai Stasin tehtäviä, vai mitä kummaa mahtaa tarkoittaa ”sivullisten valvontamahdollisuudet”? Mihin ihmeeseen tarvitaan sivullisten valvontaa? Onko kyse samanlaisesta valvonnasta kuin turkistarhaiskuissa ja kotirauhan häiritsemisissä maatiloilla?

Myös selvästi provokatiivinen väite kummastuttaa: ”Poikasiaan ruokkivien emolintujen ampuminen on kuitenkin vahvasti metsästäjien itse laatimien eettisten ohjeiden vastaista.” Rauhoittamattomien lintujen ampumiseen ei tarvitse metsästyskorttia, joten kyse ei yleensä ole metsästyksestä ollenkaan, vaan ainoastaan haittaeläinten aiheuttamien vahinkojen minimoinnista. Metsästyksen eettiset periaatteet pitävät sisällään ohjeita metsästyksestä ja riistaeläinten kohtelusta. Ne eivät kata tuholaistorjuntaa, kuten haittalintujen tai jyrsijöiden poistamista.

Monet metsästäjät haittaeläinpoistoa suorittaessaan pyrkivät hyödyntämään kuolleet linnut esimerkiksi noutajakoirien koulutuksessa, joka palvelee monella tapaa metsästyksen eettisiä periaatteita. Jotkut vähemmän ennakkoluuloiset metsästäjät ovat alkaneet käyttää varissaaliita myös riistaruokana. Räkättirastaiden käyttämiseen ravinnoksi on jo selvästi pidemmät perinteet. Itsekin olen räksästä ruokaa tehnyt ja jatkossakin pyrin hyödyntämään nämä saaliit normaalisti riistan tavoin.

Vahinkolintujen eli esim. räkättirastaiden poistosta, on jalostettu myös metsästysmatkailupalveluita. Tällaisessa toiminasta on laajempaa hyötyä paikalliselle yhteisölle muun muassa työpaikkojen ja toimeentulon lisääntyessä moninaisen palveluntarjonnan kautta.



↧
Search

Riistakamera kuvasi UFO:n

April 8, 2014, 1:22 pm
$
0
0

Käyvätkö avaruusoliotkin peurakyttyyllä? Eräs riistakamera näyttäisi tallentaneen kosmisia metsästäjiä ulkoavaruudesta tekemässä juurikin sitä. Rainer ja Edith Shattlesilla, Jackson Countystä Mississippistä, on Moultrie-riistakameran kuvia, joita he eivät kykene selittämään. Itse asiassa siihen ei ole pystynyt kukaan muukaan täsmentävästi.



Shattlesit kertoivat WLOX-tv-kanavalle, että mysteerin pohtiminen on ollut sangen mielenkiintoista. UFO-valot näkyivät riistakameran kuvissa noin klo 19:30 ja 20:15 välillä helmikuun 16. päivänä. Ne alkoivat kirkkaana valona, ja sitten kuvissa näkyi kaksi pientä valoa, jotka näyttävät ilmassa olevalta ajoneuvolta. Paikalla ei kuitenkaan ole teitä, eikä havaintoja helikoptereista ole tehty.

Onko kyseessä UFO, enpä tiedä, mutta varmuudella kuvissa näkyy tunnistamaton lentävä esine. Katso itse ja kerro meille muillekin jos keksit mysteeriin ratkaisun :)


↧
↧

Metsähallitus valvoo, oletko valmis?

April 10, 2014, 12:41 am
$
0
0
- Katsopas Erkki, Perhossa on pojat lähdössä jänisjahtiin. Hälytytetäänpä paikalle varmuuden vuoksi rajavartiolaitos, karhukopla ja Iltasanomat.

Metsähallitus on palkkaamassa poliisitutkinnon omaavaa nettierätarkastajaa. Tehtävään kuuluu nettipoliisin tapaan erä- ja luontoharrastuksen laillisuuden seuraaminen internetissä ja sosiaalisessa mediassa käytävän keskustelun perusteella. Käytännössä tämä siis tarkoittanee, että kaikkea mitä sanotte blogeissa, keskustelupalstoilla tai Facebookissa voidaan käyttää teitä vastaan.


Eikö laillisuuden valvonta ole hyvä asia?


On toki, mutta kyseessä on nyt ensimmäistä kertaa tilanne jossa erävalvonnan nimissä laajennetaan kaikki metsästäjät epäilyksen alaisiksi. Haluat tai et, niin jatkossa viranomaiset etsivät kaikista verkkoon tekemistäsi kirjoituksistasi tai kuvistasi laittomuuksia. Voit ajatella, että eihän minulla rehellisenä metsästäjänä ole mitään salattavaa, joten epäilköön rauhassa.

Verkkovakoilu on kuitenkin pois metsähallituksen muusta riistanhoitotyöstä. Resursseja ja rahaa ohjataan nyt tavallisten metsästäjien kyttäämiseen, vaikka heidän lupauksensa on: ”Jokainen (maksettu metsästys)lupa on sijoitus luontoon. Luvista saatu tulo käytetään riistanhoitoon.” Sen sijaan, että rahoja käytettäisiin riistan elinolojen suojelemiseen, niitä käytetään rehellisten metsästäjien kyttäämiseen verkossa. Tällainen toiminta ei todellakaan paranna riistakantoja, eikä edes estä metsästysrikoksia.

Kyseessä on selkeästi tulos luonnonsuojeluliiton jatkuvasta valheellisesta propagandasta, jossa julkisuuteen on jo kuukausien ajan tuotu lukuisia perusteettomia epäilyjä metsästäjien toiminnasta.

Ajatellaan vaikka tilannetta missä poseeraat saaliskuvassa koko jahtiseurueen saaliin kanssa, ja nettierätarkastaja laskee kahden vuorokauden lupasi saalismäärän ylittävän lupaehtojen pisteet. Siinähän alat tehdä kirjallista selvitystä koska, missä ja kuinka moni jahtimies on ollut saamamiehenä.

Entäpä jos kirjoitat olleesi metsällä henkilön kanssa, jota erityisesti tarkkaillaan tai edes samaan aikaan samalla suunnalla jahdissa? On täysin epäuskottavaa ajatella ettei kaikki toimesi olisi silloin myös erityistarkkailun alla. Tai jos kirjoitat lauantai-iltana saunan jälkeen puolihuolimattoman sarkastisen vitsin, jonka virkamiestosikko voi tavalla tai toisella käsittää väärin?

"Ei ole olemassa syyttömiä ihmisiä. On vain huonosti kuulusteltuja." - Josef Stalin

Tällainen viranomaistoiminta on omiaan kaventamaan ja tyrehdyttämään metsästäjien keskinäistä tiedonvaihtoa sosiaalisessa mediassa ja näin työntämässä harrastustamme entistä ahtaammalle. Mutta tämähän lienee koko hankkeen tarkoituskin?



Siltä varalta, että olet kiinnostunut hakemaan tätä avointa virkaa:

https://metsa.rekrytointi.com/paikat/?o=A_A&jid=277

http://www.mol.fi/tyopaikat/tyopaikkatiedotus/haku/8447468_fi.htm?rss=true



↧

Vesilintujen siipinäytteitä kaivataan

April 11, 2014, 2:07 am
$
0
0

Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toivoo metsästäjien lähettävän siipinäytteitä metsästetyistä vesilinnuista. Tuleva vesilintujen metsästyskausi alkaa sorsametsästyksellä elokuun loppupuolella. Siipinäytteitä käytetään vesilintututkimukseen.

RKTL määrittää siipinäytteistä lajin lisäksi sukupuolen ja iän. Näytteiden avulla selvitetään myös metsästyksen kohdistuminen eri lajeihin, saaliin ajallinen ja paikallinen vaihtelu, nuorien lintujen lentokyvyn kehittymisen aste ja vanhojen naaraiden sulkasadon ajoittuminen.

Vapaaehtoisia näytteiden lähettäjiä pyydetään ilmoittautumaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle suunnittelija Katja Ikoselle. RKTL toimittaa hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua tarkemmat ohjeet siipinäytteen ottamisesta sekä näytepussit ja palautuskuoret näytteiden postittamiseksi. Siipinäytteiden postituksesta ei aiheudu kustannuksia lähettäjälle.

Näytekeräyksen tuloksista lähetetään palaute kerääjille ja tiedot julkaistaan myös RKTL:n verkkosivuilla.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset:

Katja Ikonen, RKTL, 0295 327 010, katja.ikonen@rktl.fi

Lähde:

http://www.rktl.fi/uutiset/vesilintujen_siipinaytteita_kaivataan.html


↧

Metsästysaiheiset tatuoinnit

April 16, 2014, 3:16 am
$
0
0
"Laiska ei saa ajetuksi itselleen riistaa, mutta ahkeruus on ihmiselle kallis tavara." Sananlaskut 12:27

Ensimmäiseen erähenkisen tatuoinnin näin joitakin vuosia sitten hyvällä ystävälläni, joka oli merkannut metsästysseuramme logon ihoonsa. Ensin hieman hämmästyin, mutta hetken ajateltuani tajusin kuinka hieno ele se oli seurallemme ja jahtiveljille. Se osoitti todellista sitoutumista ja arvostusta meitä muita kohtaan.

Hieman myöhemmin samainen kaveri antoi tatuoida yhteisellä jahtireissullamme saamansa upean mitaliluokan metsäkaurispukin trofeen ihoonsa. Tämäkin oli hieman toisella tapaa hieno ele. Tatuointi kunnioittaa hienoa riistasaalista ja samalla julistaa ympärillä oleville ihmisille, että kyseessä on intohimoinen metsästäjä. Metsästäjä joka on ylpeä harrastuksestaan.

Itselläni ei ole tatuointeja, mutta jos sellaisen jonain päivänä hankin, niin se on varmasti erähenkinen. Aloin kiinnostua aiheesta enemmän, niinpä hain netistä hieman lisää esimerkkejä. Tässä alla kuvia löydöistäni.

Kerro (voit lisätä myös kuvan) onko sinulla erähenkisiä tatuointeja tai oletko nähnyt niitä muilla metsästäjillä. Kommentoi näitä esimerkkikuvia ja kerro mielipiteesi tatuoinneista. Millaisen tatuoinnin sinä voisit ottaa? Pienenä kannustimena lupaan arpoa kaikkien blogissa kommentoineiden kesken yllätyspalkinnon.





























































Kuvia lainattu mm. http://www.realtree.com/the-realblog-with-stephanie-mallory/enter-your-tat-in-realtree-s-hunting-tattoo-contest


↧
↧

Luontoaktivistien noloa kampanjointia?

April 16, 2014, 11:24 am
$
0
0

Maanantaina uutisoitiin näyttävästi taas salametsästysrikoksesta:

Lapuan poliisille on tehty tutkintapyyntö laulujoutsenen ampumisesta. Laulujoutsen ammuttiin Nurmonjoella Lapuan Ruhassa viikko sitten, ja tutkintapyyntö on jätetty poliisille tänään, maanantaina.

Ampumisen kuuli ainakin kaksi henkilöä, mutta näköhavaintoja tekijästä ei todennäköisesti ole. Ammutun joutsenen kanssa joella oli useita viikkoja toinenkin yksilö.


Tänään asian oikea laita kuitenkin selvisi:




Lapualla ammutuksi epäilty laulujoutsen kuolikin sähköiskuun. Kuolinsyy on selvinnyt Eviran tutkimuksissa, kertoo Suomen luonnonsuojeluliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Seppo J. Ojala. Asiassa ei siis ole tapahtunut luonnonsuojelurikosta.

Sähkövalokaari oli tehnyt lintuun ampumahaavan näköisen haavan.

– Joutsenen kannalta lopputulos on sama, mutta muuten tämä on hyvä uutinen, Ojala toteaa.

Mielenkiintoista olisi kysyä tutkintapyynnön tekijän motiiveja. Voiko poliisille valehdella kuulleensa laukauksia? 

Tapaus kertoo karua kieltä luontoaktivistien kampanjoinnista, totuudesta ei niin paljon välitetä, kunhan saadaan uutisia metsästysrikoksista...


↧

Ei syytä epäillä metsästysrikosta

April 23, 2014, 2:06 am
$
0
0

Jälleen kerran on poliisin toimesta havaittu, ettei ole syytä olettaa metsästysrikosta tapahtuneen, vaikka useat tahot ovat julkisuudessa näin väittäneet. Luonto-Liitto vaati asian tiimoilta myös mm. susinetin sulkemista.

http://www.luontoliitto.fi/ajankohtaista/tiedotteet/luonto-liitto-susien-pantaseurantapalvelu-tulee-sulkea-toistaiseksi

Poliisi ei siis löytänyt Pohjois-Karjalassa suorittamissaan tutkimuksissa todisteita metsästysrikoksesta.

Näissä olosuhteissa on siis syytä lähteä olettamuksesta, ettei mitään rikosta ole asiassa tapahtunut ja suden maastoon jättämät verijäljet ovat aiheutuneet täysin luonnollisen tapahtuman seurauksena. Susia kuolee ja haavoittuu tämän tästä esimerkiksi reviiri- ja valtakiistoissa, sekä ravinnon haussa.

Jostain syystä tämän asian myöntäminen tuntuu olevan vaikeaa mediassa. Ilman todisteita revitellään ensin isot otsikot metsästysrikosepäilyistä ja sitten kun asia selviää ankaksi, yritetään vielä vedättää tyyliin: ”Tutkintaa voidaan kuitenkin jatkaa, mikäli asiaan saadaan jotain lisäselvitystä.”

Selväähän on, ettei Luonto-Liiton susiryhmä korjaa mitään aikaisempaa lausuntoaan näiden faktojen valossa, koska aikaisemmatkin jutut ovat pohjautuneet paljon enemmän tunteeseen, kuin tosiasioihin.


Lähteitä:

http://yle.fi/uutiset/luonto-liitto_vaatii_susinetin_sulkemista/7079837

http://yle.fi/uutiset/pantasusi_sakon_tarina_jaa_viela_avoimeksi/7202245?ref=leiki-uup

http://www.karjalainen.fi/uutiset/uutis-alueet/kotimaa/item/47990-syyllisia-ei-loytynyt-torkean-metsastysrikoksen-tutkinta-keskeytetty


↧

Lihapiirakat ja Sinivalkoinen jalanjälki

April 28, 2014, 12:01 am
$
0
0
Osallistun kampanjaan Cittarista hakemallani kympin ostoskorilla. Näistä kotimaisista raaka-aineista syntyy kotona leivottuja lihapiirakoita. Lisäksi tarvitsen vain riistalihaa ja metsästä poimittuja sieniä.

Sain Suomalaisen Työn Liitolta haasteen osallistua Sinivalkoinen jalanjälki kampanjaan. Asia on tärkeä ja idea yksinkertainen:

Jos jokainen suomalainen ostaisi kuukaudessa 10 eurolla lisää suomalaisia tuotteita ja palveluita, syntyisi 10 000 vuosityöpaikkaa. Pienilläkin valinnoilla on siis merkitystä.




Näillä merkeillä onnistut


Avainlippu on Suomessa valmistettujen tuotteiden ja Suomessa tuotettujen palveluiden alkuperämerkki. Kotimaisuusasteen on oltava yli 50 %. Keskimäärin Avainlippu-tuotteiden kotimaisuusaste on kuitenkin yli 80 prosenttia.

Sirkkalehtimerkki on suomalaisten puutarhatuotteiden – vihannesten, marjojen, hedelmien, kukkien sekä taimistotuotteiden – ja ruokaperunan tuotemerkki. Sirkkalehti-merkityt tuotteet ovat 100 % kotimaisia.

Hyvää Suomesta -merkki on suomalaisten pakattujen elintarvikkeiden alkuperämerkki. Merkkiä saa käyttää tuotteissa, jotka on valmistettu Suomessa ja joiden raaka-aineista vähintään 75 % on suomalaisia. Kaikki liha, kala, kananmuna ja maito ovat 100 % suomalaisia.





Lihapiirakat


Lihapiirakat on helppoja ja nopeita tehdä. Ne soveltuvat erinomaisesti jahtipäivän eväiksi, välipalaksi, lounaaksi, illalliseksi ja aamiaiseksi. Piirakoita kannattaa leipoa samalla kertaa myös hiukan enemmän pakastimeen käteväksi pikaruuaksi.

vehnäjauhoja
maitoa
vettä
voita
hiivaa
suolaa

riistajauhelihaa
ohrasuurimoita
metsäsieniä
sipulia
voita
riistalientä
smetanaa
timjamia
suolaa
pippuria

Liuota hiiva (50 g paketti) kädenlämpöiseen tilkkaan (½ dl) vettä. Lisää joukkoon haaleaa maitoa (3 dl), voisulaa (100 g) ja suolaa (1 tl). Lisää jauhoja pikkuhiljaa (8-9 dl eli 500-600 g) ja alusta taikina käsin kimmoisaksi. Jatka vaivausta, kunnes taikina on sileä ja kimmoisa, sekä irtoaa käsistä ja kulhon reunoista. Voit lisätä taikinaan tarvittaessa jauhoa, jos taikina tuntuu liian tahmealta.

Peitä taikinakulho pyyhkeellä ja anna kohota lämpimässä paikassa tunnin ajan, eli kunnes taikina on kaksinkertaistunut.

Tällä kertaa tein täytteen peuran jauhelihasta, mutta mikä tahansa riistalihajauheliha käy mainiosti, kuten myös riistapalvi, riistamakkara tai vaikka revitty possu. Lisää metsäistä makua sain kuivatuilla suppilovahveroilla ja tuoreella timjamilla, jotka laitoin jo riistaliemessä kypsyvien ohrasuurimoiden joukkoon. Täytteeseen saa lisää mehevyyttä kuullotetuilla sipuleilla ja purkilla parilla smetanaa. Lopuksi kaikki ainekset sekoitetaan keskenään, maustetaan suolalla sekä pippurilla, ja tarkistetaan maku.

Lisää makuvaihtoehtoja täytteeseen saa kotimaisilla kypsennetyillä juureksilla ja kasviksilla (lanttu, nauris, porkkana, selleri, palsternakka, punajuuri, kaali...) ja viljatuotteilla, kuten ruis- tai spelttisuurimot. Hyviä täytevaihtoehtoja ovat myös muna, kala ja juusto.




Kauli taikinasta ohut levy. Lisää täyte ja taita taikina täytteen yli. Leikkaa piirakat puoliympyröiksi sopivan kokoisella kipolla.


Voitele piirakat munalla ja pistele kevyesti haarukalla. Paista 225 asteessa 10-15 minuuttia.


Sinivalkoisen jalanjäljen täydentävät pellavapyyhe sekä raikas olut.


Osallistu Arvontaan


Osallistu Sinäkin mukaan kampanjaan ja sinivalkoiseen arvontaan klikkaamalla tästä. Osallistujien kesken arvotaan laadukkaita Suomalaisia tuotteita.








↧
Search

Suomalainen riistanhoito

April 28, 2014, 10:20 pm
$
0
0

Suomalainen riistanhoito -kirjaan on koottu uusin tieto metsä-, pelto- ja vesiriistan hoidosta, riistanhoidosta taajamissa ja teiden ympäristössä, soiden ennallistamisesta, petopyynnistä sekä tarhauksesta ja istutuksesta. Aivan uusina teemoina käsitellään kannanhoitosuunnitelmia ja riistakonflikteja. Kirjan toimittajat Petri Nummi ja Veli-Matti Väänänen ovat riistaeläintieteeseen erikoistuneita yliopistolehtoreita.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Tämän kirjan tulisi löytyä jokaisen metsästäjän kirjahyllystä. Riistakantojen hyvä tuntemus ja tietoon perustuva kannanhoito viestittävät muulle yhteiskunnalle, että metsästystä toteutetaan meillä kestävästi. Yhteiskunnan hyväksyntä takaa sen, että harrastuksemme säilyy elinvoimaisena myös tulevaisuudessa.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.


Toimittaja: Petri Nummi
Toimittaja: Veli-Matti Väänänen
Kustantaja: Metsäkustannus
Sidosasu: Sidottu
Julkaistu: 2013
Sivumäärä: 223
ISBN10: 9526612086
ISBN13: 9789526612089


Lisätietoja ja tilaukset:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9526612086


↧
↧

Ohjeet suurpetojen kohtaamiseen

April 30, 2014, 4:45 am
$
0
0
Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.


Luonnossa työtä tekevät yritykset ovat nähneet tärkeäksi työturvallisuuden uhkatekijäksi suurpetojen kohtaamisen.  Koneyrittäjien liiton tiedotteen mukaan luonnossa työtään tekeville ja heidän työnantajilleen on laadittu opas suurpetojen aiheuttamien pelkojen hälventämiseksi sekä toimintaohjeeksi kohtaamisien varalle.

Luonnossa työskentelevä voi kohdata suurpedoista todennäköisimmin karhun, mutta kohtaaminen on mahdollista myös suden, ilveksen ja ahman kanssa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen mukaan Suomessa arvioidaan olevan noin 1600 karhua, noin 150 sutta, noin 2500 ilvestä ja noin 200 ahmaa.

Luonnossa – metsissä, pelloilla ja turvetuotannossa – työtään tekevien kokonaismäärää on vaikea arvioida, mutta pelkästään metsäalalla työskentelee arviolta 15 000 metsuria, koneenkuljettajaa, suunnittelijaa tai muuta toimihenkilöä. Myös metsänomistajat tekevät metsätöitä. Näin pelkästään metsätaloudessa metsässä töitä tekevien määrä nousee useisiin kymmeniin tuhansiin vuodessa.

- Toimintaohjeen tarve on syntynyt käytännön tilanteista ja ohje on vastaus luonnossa työtään tekevien ja heidän työnantajiensa toiveeseen. Yleensä eläimet eivät esimerkiksi pelkää koneen ääntä. Siksi koneella maastossa työskentelevä voi havaita suurpetoja muita liikkujia useammin. Näihin kohtaamisiin on kaivattu neuvoja, toteaa Koneyrittäjien liiton varatoimitusjohtaja Simo Jaakkola.

Työturvallisuuslain mukaan työnantajan on tunnistettava työstä, työajoista, työtilasta, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä toimittava joko niiden poistamiseksi tai vaikutusten vähentämiseksi. Ohje antaa tähän tehtävään yhden työkalun.

Näistä ohjeista on varmasti hyötyä myös metsästäjille ja muille luonnossa liikkujille.

Ohjeen voit ladata täältä.





↧

Parsasalaatti

April 30, 2014, 11:03 pm
$
0
0

Tämä parsasalaatti on erittäin herkullista ja todella nopea valmistaa. Aineosia muokkaamalla tästä salaatista saa yksinkertaisen lounassalaatin tai ravintolatasoisen juhlavan alkuruoan.

Riistalihaa (filee, paisti… sorsasta hirveen)
Parsaa
(viiriäisen)munia
voita
sitruunaa
salaattia
suolaa
pippuria

Valmista ensin munat. Tällä kertaa keitin viiriäisenmunia (3 min), mutta tavalliset kananmunat käyvät lohkottuina aivan yhtä hyvin. Levitä tarjoilulautaselle salaattipeti, nyt käytin pieniä versoja (paksoi, japanin sinappi, sango, lehtipersilja), mutta ihan perussalaatin revityt lehdetkin maistuvat lounassalaatissa.

Seuraavaksi kirkastin ja hieman paahdoin voita (n. 100 g), tässäkin voi oikaista sulatetulla voilla. Samalla kun paahdoin suolalla ja pippurilla maustettua peuran sisäfileetä, paahdoin hetken myös sitruunan puolikasta. Parsan kypsennysohjeet löydät täältä.

Nämä esivalmistelut tehtyäni leikkasin lihan annospaloiksi ja kasasin ainekset salaattipedin päälle. Valutin vielä parsoille kirkastettua voita, sekä sitruunamehua. Viimeistelin sormisuolalla.

Yksinkertaista, mutta hyvää ;)




↧

Osallistu DVD-arvontaan

May 2, 2014, 1:01 am
$
0
0

Tapiolan takamailla –blogin innoittamana päätin tilata katsottavaksi uutuuselokuvan: Lintuhaukkuja ja eränkäyntiä Sompiossa –Luiron korpikuusikoissa. Samaan toimitukseen otin myös levyn: Jousimetsästäjät –elokuva suomalaisesta jousimetsästyksestä.

Nyt pistetään perjantain kunniaksi arpoen nämä laadukkaat DVD-elokuvat. Osallistuminen on maksutonta. Sinun tarvitsee ainoastaan kirjoittaa alle blogin kommenttikenttään, että osallistut arvontaan. Kaikki kommentoijat osallistuvat molempien levyjen arvontoihin.





Arvonta on jälleen kerran raakaa, mutta rehellistä. Arvontapäivänä 18.5. käytän tätä virallista arvontakonetta. Kirjaudu kommentoidessasi Twitter, Facebook, Google+, Disqus –tunnuksillasi tai "valitse nimi" ja kirjoita sen alle sähköpostiosoitteesi, jotta voin ottaa yhteyttä voittajaan.

Jos et ole kiinnostunut kanalintujahdista Sompiossa tai Jousimetsästyksestä ja itselläsi ei ole käyttöä DVD:lle, niin muista kertoa tästä arvonnasta myös kavereillesi ja tuttavillesi. Tietoa kilpailusta on helppo jakaa vaikka alla olevilla Facebook-painikkeilla. Onnea arvontoihin.







Lintuhaukkuja ja eränkäyntiä Sompiossa


Elokuvassa seurataan Raimon ja Jekun metsästysretkiä Luiron korpikuusikoissa. Tässä ollaan perinteisen suomalaisen ”mies ja koira” kanalintujahdin ytimessä. Eräelämässä tärkeintä on, kun saa vapaasti kulkea vaaran rinteitä, rämeiden laitamia vaellella, kuunnella koiran haukkua, keitellä kahvit tulilla, viritellä asennon yösijaksi ja tietenkin joskus saada erämaan viljaa repun täytteeksi.

Elokuva on tunnelmallinen ja hyvin tuotettu kuvaus miehen ja koiran ikiaikaisesta suhteesta, tuosta vuosisatojen aikana hioutuneesta saumattomasta yhteistyöstä. Kerronta on helposti mukaansa tempaavaa ja katsellessa saa todentuntuisen kuvan, millaista jahti pohjoisen suurilla kairoilla parhaimmillaan on.


Tuotanto: Loimumedia
Kesto: 62 min
Valmistumisvuosi: 2014
Kuvaus, leikkaus ja käsikirjoitus: Jyrki Puupponen
Pääosassa: Raimo Mattila
Kerronta: Hannu Räisänen

Lisätiedot ja tilaukset: www.loimumedia.fi







Jousimetsästäjät


Elokuva antaa hyvän kokonaiskuvan jousimetsästysharrastuksesta ja sen mahdollisuuksista Suomessa. Nykyisin jousella metsästetään Suomessa linturiistaa ja pieniä nisäkkäitä. Tavoitelluin saaliseläin on ehdottomasti metsäkauris. Elokuvassa seurataan metsästystapahtumia loppukesän sorsajahdista, syksyisten ja talvisten metsästyshetkien jälkeen keväiselle majavapurolle ja alkukesän metsäkaurispukkijahtiin.

Suosittelen tätä elokuvaa varauksetta kaikille jousimetsästyksestä kiinnostuneille, mutta myös muillekin intohimoisille metsästäjille. Jousimetsästys tarjoaa alkukantaista jahdin jännitystä. Saalistajan on päästävä huomaamatta lähelle kohdettaan ja saaliitta jäämisen vaara on jatkuvasti läsnä. Jousimetsästys on siis todellinen vastakohta laiskan miehen hiacejahdille.



Tuotanto: Loimumedia
Kesto: 60 min
Valmistumisvuosi: 2012
Ohjaus: Jyrki Puupponen
Kerronta: Hannu Räisänen
Pääosassa: Teemu Simenius

Lisätiedot ja tilaukset: www.loimumedia.fi


↧

"Saaliilla rehvastelu ei kuulu metsästäjäperinteeseen"

May 2, 2014, 11:40 pm
$
0
0

Luin eilen otsikon mukaisen uutisen YLE:n nettisivuilta. Uutinen oli vaihteeksi melko neutraali, osin jopa positiivinen. Mielestäni on myös hyvä, että metsästäjien eettisiä periaatteita tuodaan yleiseen tietouteen.


Jutussa kuitenkin jäi mieltäni vaivaamaan nämä:


–  Räikeimpiähän ovat tapaukset, kun saaliiksi saatu riista jätetään lojumaan tai roikkumaan jonnekin eikä sitä käytetä hyödyksi alkuperäisen riistaperinteen mukaan. Vanhan riistaperinteen mukaan ammuttua riistaa kohdellaan kunnioittavasti. Jos karhu ammutaan, niin se laitetaan havuille ja niin edelleen. Eli riistan käsittelyssä kaatolaukauksen jälkeen on paljon oppimista tämän päivän metsästäjillä, Pulkkinen huomauttaa.

Metsästäjät ottavat saaliistaan myös kuvamateriaalia, ja tapana on ollut myös poseerata saaliin kanssa. Tänä päivänä kuvat laitetaan usein jakoon kaveripiirille esimerkiksi sosiaalisessa mediassa.

– Riistan kanssa poseeraminen kuuluu jossain määrin perinteisiin, mutta kyllä se on mennyt yli. Se on mennyt sellaiseksi kehuskeluksi, jos näin voidaan sanoa. Rehvastellaan saaliilla, ja se ei kuulu vanhaan metsästäjäperinteeseen. Siinä ei perinnettä arvosteta ollenkaan, Pohjois-Karjalan riistaneuvoston puheenjohtaja Pentti Pulkkinen Nurmeksesta sanoo.

En oikein ymmärrä miksi tällaista täytyy riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajan julkisuuteen tuoda. Toki satojen tuhansien metsästäjien joukossa on muutama mätämuna, mutta ne lienevät yhtä yleisiä, kuin tulipaloja sytyttävät palomiehet ja potilaita surmaavat hoitajat. Ei siis mikään todellinen ongelma. En ole itse koskaan törmännyt lojumaan jätettyyn riistaan, kuin ainoastaan valtateiden varsilla liikenne kuoleman kokeneita pikkunisäkkäitä ja lintuja.

Nuo somessa esitellyt riistakuvatkaan eivät mielestäni ole mitenkään uusi asia, enkä ole huomannut sen menneen mitenkään yli. Saaliskuvia on otettu aina, niitä on jo esihistoriallisina aikoinakin maalattu kallioihin ja luoliin. Tässä muuta esimerkki Wanhoista kuvista Haapajärven kotiseutuarkistosta lainattuna:

Haapajärven nimismies Aksel Odenwall vasemmalla metsästysseurueensa kanssa. Seisomassa mm. Ville Ritola. Aika noin 1910

Mikko Mustanoja Mustanperältä yhden päivän saaliin kanssa. Linnut osti Rauman kauppias Jaakko Jaakonaho. Aika noin 1930


Susi on jäänyt saaliiksi. Henkilöt vasemmalta Liukkonen, Rauma Ville, Kumpula Markus, Karra ja Ritola. Aika 2.3.1934


Mielestäni tämän päivän somekuvat eivät ole sen enempää kehuskelua tai rehvastelua, kuin wanhatkaan kuvat. Mitä ovat nämä nykyiset kuvat, jotka eivät perinnettä arvosta ollenkaan ja kuinka yleinen ongelma ne ovat?


↧
↧

Metsästäjän vaalikone

May 9, 2014, 12:51 am
$
0
0

Metsästäjäliiton eurovaalikoneella metsästäjät ja aseharrastajat voivat katsoa, mitä ehdokkaat vastaavat aseisiin ja metsästykseen liittyviin kysymyksiin. Samalla selviää kenellä ehdokkaista on aseita ja harrastavatko he itse myös metsästystä.

Iso osa metsästykseen liittyvistä päätöksistä tehdään nykyään EU-tasolla. Tälläkin hetkellä EU:ssa harkitaan puoliautomaattiaseiden kieltoa. Katso Metsästäjäliiton eurovaalikoneella, ketkä ajavat sinulle parhaiten sopivaa metsästyspolitiikkaa. Voit hakea vastanneiden joukosta vaikka pelkät metsästävät ehdokkaat. Voit myös katsella kunkin ehdokkaan vastauksia erikseen.

Vaalikoneeseen vastasi hiukan alle 40 prosenttia ehdokkaista. Aktiivisimpia vastaajia olivat Keskustan ehdokkaat, joista vastasi 12/20. Metsästäjiksi itsensä ilmoitti 19 ehdokasta. Eniten metsästäviä ehdokkaita löytyi Kokoomuksen riveistä, 5 ehdokasta. Suomesta valitaan kolmetoista jäsentä europarlamenttiin.

Metsästäjäliiton Vaalikone on ammattitaitoisesti suunniteltu ja kysymyksetkin hyvin valittuja. Suurin ongelma tämän koneen kanssa on sama kuin kaikkien muidenkin vaalikoneiden kanssa. Ehdokkaat vastaavat kysymyksiin tarkoitushakuisesti ja kokonaisvaltaista käsitystä ehdokkaan ajatuksista on vaikea saada.

Omalla kohdallani sain esimerkiksi kärkitulokseksi ehdokkaan, joka on näyttävästi profiloitunut puolustamaan metsästystä ja aseharrastusta, mutta hänen puolueensa on säännönmukaisesti toiminut nykyisen tilanteen aiheuttajana lakeja laadittaessa. Onko siis järkeä antaa äänensä lapualaiselle miehelle ja katsella kuinka jämäkät lupaukset muuttuvat lammasmaiseksi napinpainoksi ryhmäkurilla? Vai olisiko tällä mahdollista vaikuttaa puolueen toimintaa sisältäkäsin?

Tunnetko sinä hyviä ehdokkaita, joihin voisi luottaa asioidemme ajajana, myös silloin kuin päätöksiä oikeasti tehdään?

Vaalipäivä on sunnuntai 25.5. ja ennakkoäänestys kotimaassa 14.–20.5.

www.metsastajaliitto.fi/vaalikone




↧

Metsästys tuo merkittäviä tuloja ja työllisyyttä

May 10, 2014, 2:50 am
$
0
0

Kun metsästäjä ostaa metsästys- tai kalastusluvan valtion maille, raha hyödyttää seitsenkertaisesti aluetta, jossa hän metsästää tai kalastaa. Metsähallitus ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti julkaisivat 9.5.2014 erätoimittajapäivillä Viitasaarella ennakkotietoja historian ensimmäisestä kattavasta eränkäynnin aluetaloustutkimuksesta.

Kaikkiaan valtion maille luvan ostaneet metsästäjät ja kalastajat toivat viime syksynä alueille 34 miljoonaa euroa suoraa tuloa asioimalla muun muassa kaupoissa, huoltoasemilla ja matkailuyrityksissä. Metsästyksen osuus oli 24,4 miljoonaa ja kalastuksen 9,4 miljoonaa euroa. Metsästyksen ja kalastuksen suora työllistävä vaikutus oli 445 henkilötyövuotta. Tutkimuksessa ei ole vielä laskettu eränkäynnin kerroinvaikutuksia.

Tieto perustuu Metsähallituksen keräämään ja Ruralia-instituutin käsittelemään ja analysoimaan aineistoon, jossa on yli 8 000 vastausta eri puolilta Suomea. Vastaajat koostuivat lähinnä valtion alueiden pienriistan- ja hirvenmetsästäjistä sekä virkistyskalastajista. Otos antaa vasta suuntaa eränkäynnin kokonaisvaikutukseen.

Valtion alueilla on lisäksi suuria eränkävijäryhmiä, joiden aluetaloudellisia vaikutuksia ei ole arvioitu: metsästysoikeuden vuokranneita seuroja (2 500 sopimusta), pyydyskalastajia, yleiskalastusoikeudella kalastavia ja Pohjois-Suomessa kuntalaisen oikeudella metsästäviä (55 000 henkilöä). Lisäksi suuri osa eränkäynnistä kohdistuu yksityismaille ja -vesille, joita tämä tutkimus ei koske.

Metsähallituksen eräpalvelujen tehtävä on luoda eränkäyntimahdollisuuksia suomalaisille ja sitä kautta myös kysyntää alueellisille yksityisille matkailupalveluille, joita monet lupametsästäjät ja -kalastajat tarvitsevat. Eränkäynti tulee järjestää kestävästi. Eräluvat ovat omakustanteisia eli maksavat sen verran kun palvelurakenteen ylläpito sekä riistan- tai kalavedenhoito maksavat. Lupatuloista noin 30 prosenttia menee riistan ja kalojen hoitoon suoraan tai asiantuntijoiden suunnittelutyönä.

Metsästys- ja kalastusmahdollisuudet järjestetään valtion maille luparahoituksella, niihin ei tule valtion budjettirahaa.



Metsästys ja kalastus lisäävät hyvinvointia


Metsähallituksen ja Ruralia-instituutin tekemässä tutkimuksessa kysyttiin myös eränkäynnin vaikutuksista ihmisen hyvinvointiin. Tarkemmat tulokset saadaan analysoitua kesällä 2014.

Ennakkotieto osoittaa, että eränkävijät kokevat harrastuksen parantavan terveyttä ja lisäävän hyvinvointia. Erityisesti korvien väli puhdistuu, sillä henkinen hyvinvointi lisääntyy erityisesti. Varsinkin naiset ja nuoret aikuiset (25‒44-vuotiaat) kokivat kalastuksen ja metsästyksen kohentavan terveyttä.



Vaikutukset alueittain


Valtion alueilla metsästys ja kalastus tuovat rahaa paikan päällä sitä enemmän, mitä pohjoisemmaksi mennään. Se on luonnollista, sillä lähes puolet valtion alueista on Lapissa. Merkittävää taloudellista hyötyä metsästäjistä ja kalastajista saavat myös Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Keski-Suomi.
Esimerkiksi Lappiin matkaava kanalinnustaja käyttää yhden matkan aikana rahaa 417 euroa Lapin maakunnan alueella. Suurin summa menee kauppaostoksiin: 152 euroa, majoitukseen 114 euroa sekä polttoaineisiin 94 euroa. Ravintoloissa tai kahvilla kuluu 38 euroa ja muihin kuluihin 19 euroa.






Lähteet:

http://yle.fi/uutiset/metsastajat_tuovat_lappiin_16_miljoonaa_vuodessa/7232066

http://www.metsa.fi/sivustot/metsa/fi/ajankohtaista/Tiedotteet%202014/Sivut/metsastysjakalastusluvistasaadaanaluetuloja.aspx


↧
Search

Ravintola Hella & Huone

May 13, 2014, 12:23 pm
$
0
0

Ravintolakokin perusopintoni on nyt suoritettu ja erikoistumiseni fine dining –kokiksi jatkuu tulevan kesän ajan. Kun sain tilaisuuden aloittaa työt ravintola Hella & Huoneessa, en hetkeäkään epäröinyt. Hella & Huone on Tampereen ja koko Suomenkin parhaita illallispaikkoja. Useilla palkinnoilla tunnustettu keittiömestari Arto Rastas tiimeineen kehittää jatkuvasti uusia annoksia innovatiivisesti ja yllätyksellisesti skandinaavisella tyylillä, ranskalaisesta perinteestä ammentaen. Ruokalista vaihtuu 10 kertaa vuodessa, mikä mahdollistaa jatkuvan sesonkituotteiden käytön.

Ravintoloitsija Arto Rastas, vuoromestari Juho Rajamäki ja vanhempi hämmentäjä Matti Hulpio.

Riesling-teemaviikkojen (12.5. – 25.5.2014) kunniaksi Hella & Huone tarjoaa nyt keväisen raikkaan, mutta yllätyksellisen menun, jossa pääosassa ovat itse kerätyt villiyrtit, keväinen hauki sekä kotimainen merihanhi. Tänään maisteltiin koko henkilökunnan kesken ensimmäisen kerran uusia annoksia ja niiden kanssa tarkkaan mietittyjä viinejä.


Parsaa ja väinönputkea

Kukkakaalia “Black”

Toutosen haukea ja tuhkaperunaa

Herukalla maustettua merihanhea ja aprikoosia

Passion ja piimä

Maa-artisokkaa ja suolakeksiä






Menu




Alkuruokia


Parsaa ja väinönputkea
Alexander Laible. Baden, Riesling Trocken 2013, Alte Reben SG ***

Kukkakaalia “Black”
Markus Molitor. Mosel, Zeltinger Sonnenuhr Spätlese, Riesling 2009



Pääruokia


Toutosen haukea ja tuhkaperunaa
Schlossgut Diel, Nahesteiner, Nahe Riesling 2012

Herukalla maustettua merihanhea ja aprikoosia
Horst Sauer, Franken, Scherndorfer Lump, Spätlese Trocken 2011



Jälkiruokia


Passion ja piimä
Friedrich Becker, “Summer of 69”, Nahe, Riesling Spätlese 2007

Maa-artisokkaa ja suolakeksiä
Markus Molitor, Mosel, Bernkasteler Badstube Auslese sweet 2005



Uudesta menusta ovat ylpeitä myös Hovimestari Humberto Garces ja nuorempi hämmentäjä Anu Kivimäki.

Arvovaltaista apua menun maistelussa tarjosivat viiniasiantuntija Kirsi Hassler Wine Templestä sekä saksalaisen viinitalo Dautelin Christian Dautel.



Christian Dautel esitteli samalla myös oman viinitarhansa hedelmiä :)







Tule käymään ja moikkaamaan, 

nähdään Hellassa & Huoneessa!


http://hellajahuone.fi/poytavaraus/

Salhojankatu 48
33500 Tampere

Puh: 0103223898

www.hellajahuone.fi
https://www.facebook.com/pages/Ravintola-Hella-Huone/126572827411076
ravintola@hellajahuone.fi


Avoinna: ti-la 18.00->

Pöytävarauksella 16.30 alkaen
Heinä- ja elokuussa torstai-lauantai
Muina aikoina sopimuksen mukaan






↧

Uusi haaskaohjeisto tulossa

May 19, 2014, 6:28 am
$
0
0

Maa- ja metsätalousministeriön haaskaohjeistus valmistuu aikaisintaan metsästysvuodeksi 2015–2016. Nykylainsäädännön mukaan ruokintapaikkojen määrää ei voida rajoittaa riittävän tehokkaasti, vaan haaskan saa viedä maastoon erittäin pienellä kynnyksellä.

Ministeriön mukaan erityisesti karhun houkuttelu haaskaruokintapaikoille on lisääntynyt viimeisten vuosien aikana. Haaskaruokintapaikkoja on kuvaustoimintaa harjoittavilla yrittäjillä, mutta yhä enenevässä määrin myös yksityisillä henkilöillä.

Ministeriö suunnittelee metsästyslakiin haaskanpitokieltoa, joka estäisi haaskojen käytön suurpetojen houkuttelussa 1.5.-9.9. Maastoon ei saisi jättää kiellon aikana hautaamatta ahman, ilveksen, karhun tai suden käyttämää ravintoa. Hunajan jättäminen hautaamatta maastoon olisi kiellettyä ympäri vuoden.

Kiellosta voitaisiin poiketa Suomen Riistakeskuksen luvalla, jos ravinnon tarjoaminen on välttämätöntä tutkimustoiminnan, elinkeinon harjoittamisen, eläintautien ehkäisemisen, uhanalaisten lajien suojelun tai vahinkoa aiheuttavien eläinten tai vieraslajien poistamisen vuoksi.

Maa- ja metsätalousministeriö pyrkii saamaan lakimuutosluonnoksen lausuntokierrokselle vuoden loppuun mennessä. Rikkomuksista seuraisi sakkoja.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/haaskojen_kayttoa_aiotaan_rajoittaa/7249115


↧
↧

Hylkeiden metsästys on tärkeää

May 23, 2014, 1:12 am
$
0
0

Päivän Aamulehteä lukiessani löysin Lukijalta -palstalta Paavo Pajun mielipidekirjoituksen harmaahylkeen eli hallin vahingollisuudesta. Vaikka hylkeillä on toki paikkansa ja oikeutensa Suomen luonnossa, ei niiden kannan kasvu ole ollut mitenkään ongelmatonta. Hylkeiden metsästyksen liiallinen rajoittaminen sekä vastustaminen ovat johtanut tilanteeseen, jossa sillä ei ole yhtään luontaista vihollista ja kannan kasvu uhkaa kalastajien elinkeinon lisäksi myös luonnonkalan saatavuutta kaupoista.



Harmaahylje on Suomen pahin suurpeto


Maamme yleisin petoeläin ja vieläpä suurpeto ei ole susi, karhu, ilves eikä ahmakaan. 

Yleisin suurpetomme on harmaahylje, eläin jonka lukumäärä merialueillamme ylittää kolminkertaisesti muiden petojen yhteenlasketut kannat. Sen kalastolle ja kalastukselle aiheuttamat tuhot myös ylittävät kaikkien maapetojen yhteensä aiheuttamat vahingot. 

Hylje on suurin syy siihen, että kolmen miljoonan suomalaisen kaupasta ostamasta kalasta enää noin seitsemän prosenttia on kotimaista luonnonkalaa.

Harmaahylje eli halli syö päivässä kalaa viitisen kiloa. Ja kun hylkeiden määrä pelkästään Suomen merialueilla ylittää 15 000 yksilön rajan menee kalaa niiden suihin yli 75 tonnia. Päivässä! 

Ammattikalastajan rysän ympärillä pyörivät hallit syövät kalaa, jonka oikeasti pitäisi päätyä sinun ruokapöytääsi.

Mutta muutama sata hylkeensuojelijaa Ville Niinistö (vihr) etunenässään ovat sitä mieltä, että sinä et sitä kalaa tarvitse, vaan se on hylkeiden ruokaa. 

He ovat toiminnallaan antaneet hylkeiden määrän kasvaa moninkertaiseksi siihen nähden, mitä kannan monimuotoisuus ja kestävyys vaatisi. Ja samalla linjalla ovat jatkamassa – tekemässä lisää hylkeiden suojelualueita ja vaikeuttamassa kalastajien työtä. 

Tavoitteena lienee saada kotimaisen kauppakalan määrä laskemaan viiteen prosenttiin tai allekin.

Joka kerran, kun näet hylkeen kuvan, muista, että se on sinäkin päivänä syönyt kalaa viisi kiloa. 

Kumpaa teet mieluummin, suojelet hylkeitä vai syö kotimaista kalaa?

Paavo Paju
Jokioinen



↧

Maa- ja metsätalousministeriö esittää metsähanhen metsästyskieltoa

June 2, 2014, 5:01 am
$
0
0

Maa- ja metsätalousministeriö on tänään lähettänyt lausunnolle luonnoksen metsähanhen kansalliseksi hoitosuunnitelmaksi. Samalla lausunnolle on lähetetty luonnos ministeriön asetuksesta, jolla kielletään metsähanhen metsästys koko maassa vuoden ajaksi.

Metsähanhen metsästys on erityisesti Pohjois-Suomen pesimäalueilla arvostettu ja vaativa metsästysmuoto. Taigametsähanhikanta on kuitenkin taantunut 1990-alkaen merkittävästi. Ministeriö on rajoittanut vuodesta 2011 lähtien metsähanhen metsästystä ajallisilla ja alueellisilla metsästysrajoituksilla. Nämä toimet eivät ole riittäneet kannan laskun taittumiseen, joten ministeriö esittää nyt metsähanhen metsästyskieltoa.

Määräaikaisen metsästyskiellon tarkoituksena on estää Suomen pesimäkantaan sekä Suomen kautta muuttavaan muuhun Luoteis- ja Koillis-Euroopan metsähanhikantaan kohdistuvaa metsästyspaine, jotta kannan väheneminen pysähtyisi ja kanta elpyisi.

Metsästyksen kestävyyden varmistamisella on kiire ja se vaatii saalisilmoitusvelvollisuudesta säätämisen, metsästyksen säätelyn tarkentamisen ja kannan laskentojen tehostamisen talvehtimisalueilla. Lisäksi metsänhanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Nämä toimet perustuvat lausuntokierrokselle lähetettyyn Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelman luonnokseen. Metsästyksen sallimista arvioidaan vuoden kuluttua, mutta sitä ei voitaisi sallia ennen mainittujen kannanhoitotoimien tekemistä.

Lausunnolle lähetetyssä hoitosuunnitelmassa esitetään useita toimia, jotta Suomessa voidaan varmistaa metsähanhen metsästyksen kestävyys. Samaan aikaan valmistellaan kansainvälistä metsähanhen hoitosuunnitelmaa koko metsähanhen muuttoreitille. Maa- ja metsätalousministeriö on vahvasti tukenut kansainvälisen hoitosuunnitelman valmistelua, jotta metsästyspainetta myös Keski- ja Luoteis-Euroopan maiden metsästyspaine saataisiin kestävälle tasolla. Suomesta kansainvälisen hoitosuunnitelman valmisteluun osallistuu Suomen riistakeskus. Kansainvälisen hoitosuunnitelman on määrä valmistua ensi vuonna.

Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/NL5P2Ixaf.html







↧

Tutkimushaastattelut tehty

June 2, 2014, 11:20 pm
$
0
0

Terveiset Ravintoketjun Huipulta- blogissa ilmoitettuun pro graduuni liittyvään haastatteluun halukkaiksi ilmoittautui 98 henkilöä. Kiitän kaikkia suuresti mielenkiinnosta auttaa tutkielmani valmistumisessa. Nyt jäljellä vielä litterointi, analyysi, tulokset ja johtopäätökset työhön, eli melkein tehty ;)

Kyseisessä ilmoituksessa oli myös arvottavana Härkilä Hurricane Soft Shell 3-kerros Windstopper-puku, jonka arvo on 728€. Puku arvottiin kaikkien 98 tutkimukseen ilmoittautuneen kesken. Voittajan nimen hatusta nosti puolueeton arvontamies Anselmi Saarinen, 10 vuotta.

Puvun voitti Mikko Levo.

Suuret onnittelut Mikolle ja kauniit kiitokset kaikille haastatteluun ilmoittaneille.

Ystävällisin terveisin,

Tiina Kontturi, tuleva kauppatieteiden maisteri.



↧
Viewing all 448 articles
Browse latest View live
Search