Quantcast
Channel: Metsästysblogi, riistareseptit - Terveiset ravintoketjun huipulta
Viewing all 448 articles
Browse latest View live
↧

Karhunkaatolupia vähennetään viime vuodesta

June 4, 2014, 2:19 am
$
0
0

Maa- ja metsätalousministeriö esittää alkavalle metsästysvuodelle 115 karhun kaatokiintiötä. Tämä olisi 17 karhua vähemmän kuin viime vuonna. Karhukannan säätelyssä käytetään verotusennusteita, jotka on laatinut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL).

Suomessa elää riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan vähintään 1405–1535 karhua. Viime vuoden arvio oli 1560–1680 karhua. Kanta on laskenut erityisesti Keski- ja Länsi-Suomessa, kun taas Itä-Suomessa se on lievässä kasvussa.

Suunniteltu kaatokiintiö verottaisi 7,8 prosenttia arvioidusta karhukannasta. Kanta pysyisi siis metsästyksen jälkeen vakaana tai kasvaisi hieman. Karhu kuuluu tiukasti suojeltuihin lajeihin, jonka metsästystä säädellään EU:n luontodirektiivissä. Suomessa karhukanta on riittävän suuri siihen, että sen kokoa voidaan säädellä kannanhoidollisella metsästyksellä vahvistetun hoitosuunnitelman mukaisesti.

Metsästyskiintiöt pyritään mitoittamaan niin, että karhuja esiintyy sopivissa elinympäristöissä ja tasaisesti koko maassa, jolloin millekään alueelle ei aiheudu niistä erityistä huolta. Samalla pyritään vähentämään karhujen aiheuttamia vahinkoja, joista suurin osa aiheutuu porotaloudelle. Viime vuonna löydettiin 589 karhun tappamaa poroa.

Metsästyslupien määrää painotetaan Itä-Suomeen. Vakiintuneen kannanhoitoalueen kanta on kääntynyt lievään kasvuun, joten sinne esitetään 49 karhun kiintiötä. Levittäytymisvyöhykkeellä kanta on kääntynyt laskuun, joten sinne ehdotetaan 18 karhun kiintiötä. Läntisen Suomen kehittyvän kannanhoitoalueelle esitetään kuuden karhun kiintiötä. Poronhoitoalueelle kohdennetaan yhteensä enintään 42 karhun kiintiö siten, että itäiselle poronhoitoalueelle tulee 30 kiintiötä ja läntiselle 12.

Näiden lupien lisäksi Suomen riistakeskus voi myöntää tarkkaa harkintaa käyttäen poikkeuslupia vahinkoa tai uhkaa aiheuttavien karhujen kaatamiseen. Vahinkoperusteisten lupien määrää ei rajoiteta.

Lähde: http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/140604_karhukanta.html


↧
Search

Muistatko tämän uutisen?

June 9, 2014, 7:32 am
$
0
0

Törkeästi rikollista metsästystä haaskalta. Jopa eläviä eläimiä oli käytetty houkuttimina. Teko oli suunnitelmallinen ja toistuva. Kaiken takana oli rahanahne bisnes, jossa lihat myytäisiin Helsinkiin ökyravintoloille huomattavalla taloudellisella voitolla.

Syyttäjä vaatii vankeusrangaistuksia, mönkijää valtiolle ja metsästyskieltoa kuudeksi vuodeksi.





Kyse oli kuitenkin laillisesta ja normaalista metsästyksestä!


Pitäisiköhän metsästyslakia karhunmetsästyksen osalta selventää? Kohta ei enää uskalla lähteä edes jahtiin. Vaikka sehän tämän kaiken media- ja oikeussirkuksen takana taitaa ollakin... :(



Lähteet:





↧
↧

Susikanta arvailujen varassa

June 11, 2014, 2:46 am
$
0
0


Susien pannoitus on epäonnistunut täysin lumettoman talven vuoksi, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta.

Susien pannoituskausi ajoittui tammikuun lopun ja huhtikuun lopun väliselle ajalle, mutta tuona aikana ei sopivia lumikelejä saatu. Susien onnistunut pannoitus vaatii riittävän paksua lumipeitettä, joka kantaa moottorikelkkaa.

Tämä on ensimmäinen vuosi, kun yhtään sutta ei saatu pannoitettua. Aikaisemmin pannoitettuja, seurannassa olevia susia on tällä hetkellä neljä. Pantojen toiminta lakkaa kuitenkin kesän kuluessa patterien keston loppuessa.

Pannoituksen epäonnistuttua erityisesti koiravahinkojen vähentämiseen tarkoitettua pantaseuranta-verkkopalvelua ei voida avata metsästyskauden alussa.

Lähetinpantatietojen puuttuessa susikannan arvioinnissa korostuvat nyt petoyhdyshenkilöiden kirjaamat susihavainnot ja maastotyö. Ilman pantoja ei saada tietoa myöskään nuorten susien levittäytymisestä, vaelluksista ja asettumisesta uusille alueille.

Lähde:

Kati Rantala, Yle Satakunta

http://yle.fi/uutiset/lumeton_talvi_esti_susien_pannoituksen/7291688?ref=leiki-uup


↧

Puolueet ja metsästys

June 13, 2014, 12:45 am
$
0
0

Eilen Eduskunta päätti Keski-Suomen uudesta Etelä-Konneveden kansallispuistosta. Hallituksen esitykseen kuului metsästyksen lopettaminen alueella, vaikka metsästyksen lopettamiselle ei löydy luonnonsuojelullisia perusteita. Metsästys ei uhkaa alueella yhdenkään eläinlajin elinvoimaisuutta. Konneveden rantamaiden kasvilajistoon kuuluu monia harvinaisuuksia, kuten metsänemä, hajuheinä, ruskopiirtoheinä ja suikeanoidanlukko, eteläiset varstasara ja lehtoneidonvaippa sekä pohjoiset pahtarikko ja pahtanurmikka, mutta näiden kasvien tulevaisuutta metsästys ei haitta sen enempää kuin alueen muukaan virkistyskäyttö.


Keskustan kansanedustaja Eeva-Maria Maijala teki hallituksen esittämään lakiin muutosehdotuksen:


Konnevesi-Rautalammin kansallispuiston perustaminen esityksen mukaisesti lopettaisi käytännössä kaiken metsästyksen alueella. Kansallispuistoksi esitettävällä alueella metsästää tällä hetkellä noin 300 metsästäjää ja metsästysseuroja on kymmenkunta. Lakiehdotuksen mukaan kansallispuiston rauhoitussäännökset vastaisivat luonnonsuojelulain 13 §:n (58/2011) yleissäännöksiä, joiden mukaan metsästys on kansallispuistoissa pääsääntöisesti kielletty. Luonnonsuojelulain 15 §:n mukaisesti kansallispuistoissa voidaan sen tarkoitusta vaarantamatta Metsähallituksen luvalla vähentää vierasperäisten sekä, jos laji on käynyt liian runsaslukuiseksi tai muuten vahingolliseksi, muidenkin kasvi- ja eläinlajien lukumäärää. Hirvenajo voidaan kansallispuistoissa sallia muutoinkin alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen eli Metsähallituksen luvalla.

Metsähallituksen tekemän kansallispuistoselvityksen mukaan alueen keskeisiin luonnonarvoihin kohdistuvista haitoista merkittävimmät ovat aiempi metsätalouskäyttö, haitallisesti lisääntyvät luontaiset lajit (hirvi) sekä vieraslajit (supikoira, minkki ja kanadanmajava). Puistoselvityksessä on myös todettu, että suojelutavoitteisiin pääsemiseksi olisi kyettävä pitämään esimerkiksi hirvikanta riittävän alhaisella tasolla haavan uudistumisen turvaamiseksi. Hirvelle ja majavalle haapa on suosittu ravintokohde. Sisä-Savon ja Keski-Suomen alueella esiintyy erillisiä riekkopopulaatioita, joita on isojen suoalueiden lisäksi erityisesti erillisissä saarielinympäristöissä. Myös valkoselkätikkaa esiintyy alueella. Vieraslajien minkin ja supikoiran lisäksi myös näätä- ja kettukantojen runsastuminen voi tulevaisuudessa uhata alueen eläinpopulaatioita.

Alueen luonnonarvojen säilyttämiseksi on tärkeää säädellä alueen majava- ja hirvikantaa sekä pienpetokantoja metsästyksellisin keinoin. On todennäköistä, että perustettavan kansallispuiston alueella nykyisin aktiivisesti harjoitettava pienpetopyynti vähenee tulevaisuudessa, ellei vieraspetojen pyynnin jatkamiseksi luoda metsästäjille riittäviä kannustimia. Ilman nykyisen kannanharventamisen tason ylläpitämistä supikoiran ja minkin kannat alueella tulevat todennäköisesti kasvamaan.

Säännelty metsästys tulee Konneveden-Rautalammin kansallispuistossa rinnastaa muihin virkistyskäytön muotoihin, kuten esimerkiksi retkeilyyn. Suomalaiseen eränkäyntiin on aina kuulunut metsästäminen, sienestäminen, marjastaminen, kalastaminen ja muu luonnossa liikkuminen. Alueella on harjoitettu pitkään metsästystä, eikä se ole selvitysten mukaan vaikuttanut kielteisesti kantojen tilaan, vaan lähinnä päinvastoin. Metsästyksen säännelty jatkaminen ei vaaranna kansallispuiston perustamisen tavoitteita. Tulevassa kansallispuistossa vierailevien käynnit keskittyvät erityisesti tiettyihin paikkoihin ja kesäloma-aikaan. Metsästys voidaan alueellisella ja ajallisella sääntelyllä sovittaa yhteen muiden virkistyskäyttömuotojen kanssa ja näin turvata perinteiseen metsästyskulttuuriin liittyvät oikeudet.


Kansanedustaja Eeva-Maria Maijalan ehdotus kuitenkin hylättiin äänin: 69 puolesta ja 100 vastaan.

Kokoomus: 0 puolesta ja 36 vastaan
Sosialidemokraatit: 2 puolesta ja 35 vastaan
Perussuomalaiset: 30 puolesta ja 3 vastaan
Keskusta: 35 puolesta ja 0 vastaan
Vasemmistoliitto: 0 puolesta ja 8 vastaan
Ruotsalaiset: 1 puolesta ja 8 vastaan
Vihreät: 0 puolesta ja 5 vastaan
Kristillisdemokraatit: 0 puolesta ja 5 vastaan

Tarkat tiedot äänestyskäyttäytymisestä löydät edustajakohtaisesti täältä.


Jälleen kerran metsästysmahdollisuudet kapenivat. Tällä kertaa 1 544 hehtaaria valtion omistamia maa-alueita poistui metsästyskäytöstä lopullisesti.

Laki olisi voitu muotoilla toisinkin. Tämä on syytä muistaa, kun seuraavan kerran käymme äänestämässä. Onko Sinun kansanedustajasi harrastuksemme puolesta vai vastaan?



↧

Teeren metsästys halutaan sallia myös tammikuussa

June 17, 2014, 4:57 am
$
0
0

Maa- ja metsätalousministeriö ehdottaa teerelle lisää metsästysaikaa alueille, joissa teerikanta on runsas. Nykyisin teeren metsästysaika alkaa 10.9. ja kestää lokakuun loppuun asti. Tänään lausunnoille lähetetyssä esityksessä urosteeren metsästys sallittaisiin valituilla alueilla myös 1.1–20.1.

Tammikuun metsästys sallittaisiin Etelä-Pohjanmaan, Kainuun, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan ja Pohjois-Savon maakunnissa sekä Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia. Talven metsästys sallittaisiin näillä alueilla sellaisina vuosina, jolloin teeriä on esiintynyt laskennoissa runsaasti. Esitys perustuu Suomen metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelmaan.

Teerikanta on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun aikana eli metsästys ei ole verottanut sitä liikaa. Kasvanutta kantaa halutaan nyt hyödyntää myös metsästyksessä. Teerikantaa arvioidaan joka vuosi laajoilla riistakolmiolaskennoilla heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Maa- ja metsätalousministeriö suunnittelee ja tarvittaessa rajoittaa metsästystä laskentatulosten perusteella.

Tammikuussa metsästys on haastavaa, koska lumi tukkii suuren osa metsäteistä. Metsästäjät liikkuvat hiihtäen tai lumikengillä, joten saalis jää pienemmäksi kuin syksyllä, eikä teerikantaa siten veroteta kohtuuttomasti. Jos kanta-arvio lähtee laskuun tai joltain alueelta ei saada riittävän kattavaa laskentatietoa, maa- ja metsätalousministeriö kieltää teeren talvimetsästyksen erillisellä asetuksella.

Talvinen teeren metsästys on perinne, jota etenkään nuoret metsästäjät eivät ole päässeet vielä kokeilemaan. Urosteeriä sai edellisen kerran metsästää talvisin 1980-luvulla. Ruotsissa teeriä saa pyytää talvisin, joten suomalaisia metsästäjiä on matkustanut myös sinne metsälle.

Lisäksi asetusluonnoksessa rauhoitetaan mäyrä ja kettu kokonaan niiden poikasaikana. Mäyrällä tämä on 1.4.-31.8. ja ketulla 1.4.-31.7. Lisäksi asetuksessa aikaistetaan peltopyyn ja pidennetään muflonin metsästysaikaa.

Lähde:

http://www.mmm.fi/fi/index/etusivu/tiedotteet/140617_teeri.html


↧
↧

Rikollinen metsästäjä - Asko Lampinen

June 20, 2014, 8:14 am
$
0
0

Kesäloma alkaa, muttei ole vielä hyvää lukemista loman ratoksi? Asko Lampisen Rikollinen metsästäjä on kevyttä ja helppoa lomalukemista, mutta sisältää myös paljon vakavaa asiaa. Rikollinen metsästäjä on novellikokoelma pieniä tarinoita ja samalla kärkevä poliittinen pamfletti metsästysharrastuksemme puolesta.

Kirja poikkeaa huomattavasti totutuista erä- ja luontokirjoista asiansa ja tyylinsä osalta. Asko Lampinen tuo esille asioita joita ei löydä median valtavirrasta; nyt syyllinen on joku muu kuin metsästäjä. Kirjan 20 eri tarinaa kertovat terävällä otteella monista metsästysmuodoista ja ampumaharrastuksesta laajemminkin.

Koska kirjan tarinat ovat itsenäisiä kertomuksia, on kirjan lukeminen pienissä paloissa helppoa. Rikollinen metsästäjä on saatavissa ainoastaan E-kirjana eli voit ladata sen helposti tietokoneelle, tablettiin tai kännykkään. Tällainen tarinakokoelma kännykässä on mukavaa ja käytännöllistä. Kirja kulkee kaikkialle mukana ja sitä voi lukea ajasta ja paikasta riippumatta ruuhkabussista peurakyttyylle, vaikka vain pari sivua kerrallaan.

E-kirjan voit ladata helposti tietokoneelle, tablettiin tai kännykkään.


Kirjan voit ladata lukemistoosi hintaan 9,90€ vaikka heti alla olevasta linkistä:

https://kirja.elisa.fi/ekirja/rikollinen-metsastaja

Rikollinen metsästäjä on myös oiva lahja metsästäjälle, mutta varsinkin metsästykseen kriittisesti suhtautuvalle ihmiselle. Voi aiheuttaa jälkipuheita ja parranpärinää...



Kirjailijan omin sanoin:


Suomalainen metsästäjä tuo muinaisjäänne esihistoriasta. Suomalainen metsästäjä, jota kiusataan kuin alakoululaista oppilasta. Metsästäjää kiusaavat ympäristöviranomaiset, luonnonsuojelujärjestöt (kutsuvat itseään), poliitikot, virkamiehet, Euroopan Unioni ja vielä yllättäen metsästysviranomaisetkin. Luovi siinä sitten heidän mielen mukaan, mutta kuka puolustaisi metsästäjää? Apuun huudetaan kyllä metsästäjiä talkoisiin, riistan tutkimuksiin, suur- riistan aiheuttamiin auto-onnettomuuksiin, ihmisten etsintöihin, vieraspetojen pyytämiseen ja luonnonkatastrofeihin. Mutta kun puhutaan metsästäjien oikeuksista, niin kuka puolustaa heitä? Saavatko he harjoitella ampumaan ampumaradalla? Saavatko he metsästää vanhan perinteen mukaisesti suojelualueilla? Saavatko metsästäjät puolustaa koiriaan susien hyökkäyksiltä? Voivatko maaseudun ihmiset puolustaa omaisuuttaan? Kuka pyytää pienpetoja rannoilta ja metsistä, palkitaanko heidät yhteiskunnan taholta?

Olen kirjoittanut kirjan metsästyksestä, mutta tämä kirja ei ole kertomus ammutuista metsoista tai kaadetusta karhusta. Eikä myöskään kirjassa ole kauniita maisemia ja tunnelmia metsästämisestä. Olen kääntänyt tässä kirjassa metsästysasiat päälaelleen. Metsästys koetaan muiden harrastusten ja harrastajien mielestä tarpeettomaksi nykyaikana. Mitä yhteiskunta ja metsästyksen arvostelijat sanoisivat, jos heidänkin toimintansa asetettaisiin arvostelun kohteeksi tai kyseenalaiseksi yhtä vahvasti. Tarkoituksenani on herättää tällä uudella ajatustavalla pohtimaan metsästystä, myös toisesta näkökulmasta. Vastaavaa pohdintaa en ole vielä huomannut vaan metsästyskirjallisuus on vielä vanhanaikaisessa kirjoitusmuodossa. Kirjassani käsitellään esimerkiksi petopolitiikkaa, aselupia, ampumaratoja, metsästysrajoituksia ja metsästäjien huonoja suhteita riistaviranomaisiin. Olen pyrkinyt myös kirjoittamaan huumorilla ja kritiikillä. Lukijalle olen antanut tilaa omalle oivaltamiselle.

Asko Lampinen Muhoksella 2014



Tiedostomuoto: E-kirja (EPUB, vesileimattu)
Kirjailija: Asko Lampinen
Kustantaja: Asko Lampinen
E-kirjan julkaisuvuosi: 2014
ISBN: 978-952-282-804-0



↧

Raparperiketsuppi

June 23, 2014, 1:15 am
$
0
0

Pihvejä grillaillessa tajusin, että ketsuppi alkaa olla lopussa. Samassa huomasin puutarhassa rehottavan raparperipuskan ja muistin kuinka hyvää ketsuppia raparpereista saa. Olen jo pidempään tehnyt omat ketsuppini itse hieman eri makuvivahtein vuodenajan mukaan, mutta raparperiketsupin makeanhapan mausteinen ja pehmeä kirpeys on aivan erityisen sopivaa grillatun lihan ja makkaran seuraan.

Katajanmarjan ja raparperin kirpeän karvaassa maussa on selvää yhtäläisyyttä, niinpä raparperiketsuppi soveltuu erityisen hyvin myös riistalihan ja –makkaran makuja tasapainottamaan. Omatekoinen ketsuppi on niin paljon parempaa kuin kaupan heinzit, ettei niitä kannata edes verrata keskenään.

½ kg raparperinvarsia
½ kg tomaatteja
2-3 sipulia
5 dl sokeria
2 ½ dl etikkaa
2 tl suolaa
kanelia
laakerinlehtiä
(inkivääriä)


Kypsät kirsikka- tai terttutomaatit ovat yleensä maukkaimpia, punasipuli antaa makua ja väriä. Raparpereita ei tarvitse kuoria.

Etikkana voi käyttää lisää makua antamaan vaaleaa balsamietikkaa, valkoviinietikkaa ja/tai omenaviinietikkaa. Tavallisen sokerin sijaan ruokosokeri ja fariinisokeri lisäävät syvyyttä makuun. Kanelitangon voi korvata myös 1 tl kanelijauhetta ja tuoreet laakerinlehdet kuivatuilla.
Paloittele vihannekset ja mittaa muut ainekset kattilaan.

Anna kiehua hiljalleen välillä sekoitellen noin kolme varttia.


Poista kanelitanko ja aja tasaiseksi blenderissä tai sauvasekoittimella.

Siivilöi keitos...

Sekoita huolellisesti. Keitä vielä tarvittaessa kassan jos ketsuppi on liian juoksevaa.

Pullota, jäähdytä ja säilytä kylmässä.

Nautitaan lihan kanssa kylmänä tai lämmitettynä.











↧

Kotitekoinen Dijon-sinappi ja grillisinappi

June 25, 2014, 9:07 am
$
0
0

Raparperiketsuppiohjeen jälkeen sain pari kysymystä sinapin valmistuksesta. Sinapin tekeminen on vieläkin helpompaan kuin ketsupin ja makuvaihtoehtoja on lähes rajattomasti. Pidän erityisesti dijon-sinapista ja käytän sitä paljon ruuanlaitossa. Itse tekemällä lopputuloskin on selvästi parempi kuin kaupan dijonissa.



Dijon-sinappi


valkoviiniä
(salotti)sipulia
valkosipulia
sinappijauhetta
hunajaa
ruokaöljyä
suolaa

Laita kasariin pari desiä hyvää valkoviiniä, silputtu sipuli ja pari/kolme hienonnettua valkosipulinkynttä. Kiehauta ja anna hautua vartin verran. Siivilöi ja jäähdytä neste.

Sekoita huolellisesti joukkoon desin verran sinappijauhetta. Lisää yhdestä kahteen ruokalusikallista hunajaa, puolikas ruokalusikallista öljyä ja teelusikallinen suolaa. Lämmitä hitaasti, koko ajan sekoittaen kunnes sakenee. Kuumennus kannattaa tehdä liesituulettimen alla tai ulkotiloissa, sillä aromit ovat erittäin voimakkaita.

Purkita ja anna tasaantua vuorokauden huoneen lämmössä. Anna makuuntua jääkaapissa parista viikosta jopa pariin kuukauteen ennen käyttöä.



Grillisinappi


sinappijauhetta
kermaa
sokeria
(balsamicoa)
(suolaa)

Sekoita pari desiä sinappijauhetta ja saman verran sokeria keskenään. Lisää joukkoon koko ajan tiivisti sekoittaen myös pari desiä kermaa. Lämmitä hitaasti koko ajan sekoittaen noin viitisen minuuttia. Voit lisätä makua antamaan pari ruokalusikallista balsamiviinietikkaa ja ripauksen suolaa. Suurusta tarvittaessa maizenalla.

Lisää makua konjakilla tai jallulla ja yrteillä, kuten rakuunalla.



Retkisinappi eli perussinappi


Eräolosuhteissa ei välttämättä kannata kuljetella mukana sinappituubeja. Laita kupin pohjalle muutama teelusikallinen sinappijauhetta ja lorauta saman verran tai hieman vähemmän kiehuvaa vettä päälle. Sekoita huolella ja anna tasaantua joitakin minuutteja.

Tällä ohjeella saat todella tulista sinappia, jonka makua voit vielä jalostaa suolalla ja sokerilla, niitä kun on joka tapauksessa lähes aina matkassa mukana. Jos seos tuntuu paksulta/ vetelältä lisää vettä/sinappijauhoja.



↧
Search

Cat B15Q kalastajan ja metsästäjän älypuhelin

June 27, 2014, 5:21 am
$
0
0
Cat B15Q:n näyttö toimii hyvin myös märin sormin.

Caterpillar lanseerasi kesäkuun alussa päivitetyn versio aiemmasta B15-mallista, johon olen ollut todella tyytyväinen. Niinpä laitoin puhelimen heti ennakkotilaukseen ja nyt parin päivän ankaran testauksen jälkeen olen todella vakuuttunut hyvästä hankinnasta.




Uutuudessa on Androidin (4.4) KitKatin uusin versio, nopeampi quad core –prosessori (1,3 gigahertsin neliydinsuoritin, yksi gigatavu RAM-muistia sekä 4 gigatavua sisäistä tallennustilaa),  parempi yhdistettävyys (Bluetooth v 4.0) ja HD-kamera lisättynä LED-salamalla. Cat B15Q on siis ulkoisesti lähes muuttumaton, mutta sisältönsä ja käytettävyytensä puolesta täysin uudistunut.

Uudistunut kamera on nyt varustettu salamalla, joka toimii tarvittaessa myös taskulamppuna.

Nyt ei siis enää tarvitse tehdä kompromissia älypuhelimen kestävyyden ja uusimpien Android-ominaisuuksien välillä. Aiempi Cat B15–puhelimeni on ollut vuoden todella rankassa käytössä, puhelinta on pudoteltu ja heitelty (joskus ihan näytösluontoisestikin), olen ajanut sen yli autollani, se on ollut yltä päältä jäässä, liassa ja rasvassa, mutta putsattu saippuavesipesulla jälleen siistiksi. Kaiken tämän käytön jälkeen se on, uskomatonta mutta totta, ulkoisesti lähes virheetön.


Vaikka toinen puhelin on kestänyt vuoden todella rankkaa käyttöä, ei uutta ja vanhaa puhelinta meinaa erottaa ulkoisesti toisistaan.

Cat B15Q on IP67-sertifikoitu, se on siis suojattu pölyltä ja voidaan pudottaa metrin syvyyteen veteen 30 minuutin ajaksi. Caterpillar takaa myös puhelimen toiminnallisen keston pudotuksesta betonilattialle 180 senttimetrin korkeudesta. Puhelin on tehty erikoisvalmisteisesta kumista (iskua tehokkaimmin absorboiva materiaali) ja alumiinista, sekä suunniteltu sitten, että pudotessaan se tippuu lähes väistämättä maahan kuminen osa edellä.




Näyttö on kestävää Gorilla-lasia ja toimii myös märillä sormilla. Caterpillar on upottanut lasin puhelimen runkoon, joka lisää kestävyyttä entisestään. Laitteen käyttölämpötila on -25-55 °C. Cat B15Q pärjää siis niissä olosuhteissa missä käyttäjänsäkin. Vastaavasti esimerkiksi Applen iPhonen käyttölämpötila on 0–35 °C.


Myös GPS toimii moitteetta.

Cat B15Q:n vaihdettava akku on 2000-milliampeerituntinen ja puheaikaa luvataan peräti 16 tuntia. Puhelin tarjoaa paikat kahdelle SIM-kortille ja tallennustilaa saa lisättyä microSD-kortilla.

Laitoin Cat B15Q:n yöksi jääkulhossa pakastimeen (-23 °C) ja puhelin oli täydessä käyttövalmiudessa vielä aamulla.



Tärkeimmät tekniset tiedot:


Kestävyys: IP67 (pölytiivis, naarmuuntumaton) + MIL SPEC 810G
Akku: 2000 mAh, 16 h puheaikaa, valmiusaikaa jopa kolme viikkoa.
SIM: Dual SIM
GPS: aGPS
Näyttö: 4" WVGA, Gorilla Glass, wet finger tracking -tekniikka (toimii märin sormin)
Kamera: 5MP ja LED Flash -salama
Paino: 170 g
Käyttölämpötila: -25-55 °C

www.catphones.com



↧
↧

Mitä järkeä on merimetson tolkuttomassa suojelussa?

July 7, 2014, 10:19 am
$
0
0



BirdLife sai läpi tolkuttoman valituksensa


Vaasan hallinto-oikeus on kumonnut Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen myöntämät merimetsojen metsästysluvat ja palauttanut ne uudelleen käsittelyyn. ELY-keskus oli myöntänyt luvat Kristiinankaupungin ja Oravaisten-Monån alueille.

Kristiinankaupungin rannikkoalueille lupa oli myönnetty 200-300 merimetson ja Oravaisten-Monån alueella 100 merimetson metsästämiseen. Päätöksistä valittivat Suupohjan lintutieteellinen yhdistys sekä Keski-Pohjanmaan lintutieteellinen yhidtys.

Hallinto-oikeuden mukaan merimetson kalavesille aiheuttaman vahingon on oltava vakava, että metsästyslupa voidaan myöntää. Hallinto-oikeus katsoo, että nyt tehdyissä metsästyshakemuksissa oleva yleisluonteinen selvitys ei ole riittävä osoittamaan merimetsojen kalastukselle ja kalakannoille aiheuttamaa vakavaa vahinkoa kyseessä olevalla alueella.

Mikäli metsästylupien hakijat eli alueilla toimivat kalastajat haluavat edelleen merimetsojen hävittämistä, niiden tulee palauttaa asia uudelleen ELY-keskuksen käsiteltäväksi.


Lähde:

http://yle.fi/uutiset/hallinto-oikeus_kumosi_merimetsojen_metsastysluvat/7342903


↧

Onko tässä mitään järkeä?

July 8, 2014, 1:40 am
$
0
0
Valkoposkihanhen metsästys on sallittava. Se ei ole oikeasti suojelun tarpeessa, vaan on jo yleinen riesa kaupunkien puistoissa. Näitä samoja, Suomessa ankarasti suojeltuja hanhia metsästetään Virossa täysin ilman rajoituksia.

Valkoposkihanhet ovat alkaneet viihtyä uimarannoilla Lahdessa. Kesän ensimmäiset linnut tulivat rannoille jo kesäkuussa, mutta heinäkuun aikana hanhien määrän odotetaan kasvavan poikasten kuoriuduttua.

– Lahden mittakaavassa hanhet ovat suurempi ongelma kuin sataman lokit, kaupunginpuutarhuri Hannu Neuvonen sanoo.

Hän viittaa hanhien aiheuttamaan vaivaan ja työmäärään kaupungin uimarannoilla. Esimerkiksi vihertoimen ylläpitämät Mukkulan ja Ankkurin uimarannat on puhdistettava lintujen jätöksistä päivittäin.

– Tilanne on pahentunut viime vuosina. Ei ole kiva, jos joku astuu rannalla hanhen kakkaan.


2000-luvun tulokas


Biologi Esa Lammi Päijät-Hämeen lintutieteellisestä yhdistyksestä vahvistaa kaupunginpuutarhurin havainnon oikean suuntaiseksi. Vesijärven ensimmäinen valkoposkihanhipari pesi järvellä vuonna 2000.

Siitä lähtien lintukanta on vahvistunut vuosi vuodelta. Nyt kanta on noin 120 pesivää paria.

– Laji on Päijät-Hämeessä tämän vuosituhannen tulokas. Määrät ovat runsastuneet. Valkoposkihanhi elää vain Vesijärvellä, Päijänteellä satunnaisesti.

Heinä–elokuussa tämän kesän poikaset oppivat lentämään. Silloin hanhet tulevat joukottain oleilemaan nurmikoille ja uimarannoille.

– Kun poikaset lentävät hyvin ja ovat omillaan, hanhet kerääntyvät pelloille, eivät enää uimarannoille, Lammi kertoo.

Valkoposkihanki on rauhoitettu lintu. Lahden kaupunginpuutarhuri toivoo kuitenkin keskustelua ja päätöksiä kannan rajoittamisesta.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/uimarannoilla_vaistellaan_hanhien_kakkaa__suurempi_ongelma_kuin_lokit/7342130?ref=leiki-uup


↧

Uskomaton tarina sokeasta metsästäjästä

July 8, 2014, 6:05 am
$
0
0


Carey McWilliams on metsästäjä ja harrasteampuja, joka on täysin sokea. Hän täytti juuri 27, mutta menetti näkönsä jo kymmenvuotiaana. Sittemmin hän alkoi toteuttaa asioita, joita on vaikea uskoa sokean henkilön tekemiksi.



McWilliams aloitti metsästyksen alligaattoreilla ja karhuilla. Nyt hän metsästää pääosin valkohäntäpeuroja. McWilliamsilla on tukihenkilö hänen kanssaan metsällä, mutta ampumataidosta ja metsästyksestä hän vastaa kokonaan itse.


↧

Lukemista riippumattoon

July 14, 2014, 2:05 am
$
0
0

Tänä kesänä olen ehtinyt loikoilla riippumatossa jo kolmen kirjan verran. Kirjoista yksi on kaverilta lainattu vanha klassikko, toinen kirjaston ilmaispoistohyllystä tehty löytö ja kolmas mielenkiintoinen tuore uutuus.



Ihmissyöjätiikereitä – Jim Corbett


Corbett kuvaa hengenvaarallisia metsästysretkiään tyynesti ja vähäeleisesti, niin vaatimattoman vilpittömästi kuin tiikerinmetsästykseen voi ylipäätään suhtautua. Varsinkin kun kyseessä ovat useita kymmeniä, jopa satoja ihmisiä tappaneet yksilöt. Tarinat ovatkin mukaansatempaavan jännittäviä.

Corbett tappoi ensimmäisen leopardin jo alakouluikäisenä poikasena ja saavutti legendaarisen maineen 1910- ja 1920-luvuilla Intiassa. Kirjan ensimmäinen suomenkielinen painos ilmestyi 1947 ja toinen painos 1998. Teoksen löydät varmasti kirjastosta ja omaksi pienellä hakemisella antikvariaateista tai kirppareilta. Täällä näyttäisi olevan ainakin yksi kopio.



Vaeltajan keittokirja – Kari Loimu, Jukka Loimu


Tämän pienen kirjasen löysin lähikirjaston poistohyllystä ja vielä sen ilmaispuolelta. Teosta kannatta siis kysellä kirjastoista tai antikvariaateista. Kirjan tekijöillä on selvästi mittarissa jo tuhansia retkeilykilometrejä. Ote on kuitenkin hauska, jopa humoristinenkin. Tarinoiden seassa annetaan vinkkejä ja reseptejä makkaranpaistosta aina nuotiovorschmackkiin asti.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.




Suurriistan metsästys – Jere Malinen


Tässä uutuuskirjassa riistabiologi ja erätoimittaja Jere Malinen esittelee Suomen suurriistalajien erilaiset metsästystavat. Hän on ollut mukana kymmenissä kirjahankkeissa ja kirjoittanut riistanhoidosta ja metsästyksestä eri lehtiin muun muassa Metsästys ja Kalastus -lehteen, Metsälehteen ja Helsingin Sanomiin.

Vaikka oma metsästysharrastukseni painottuu pääsääntöisesti juurikin suurriistajahtiin, riitti kirjassa paljon mielenkiintoista luettavaa, sekä vinkkejä ja niksejä opiksi. Teoksessa suurriistaksi lasketaan suurpetojen ja sorkkaeläinten lisäksi muu vaikeasti pyydystettävä tai erityisen arvostettu saalis, kuten hanhi, metso, hylje ja majava.

Lisätietoja:

http://www.adlibris.com/fi/product.aspx?isbn=9511278606


Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.



↧
↧

Ollaan kavereita, osallistu arvontaan.

July 14, 2014, 11:04 am
$
0
0

Olisi mukavaa jakaa enemmän asioita kanssasi. Tällä blogilla on sesongista riippuen 12.000-24.000 lukijaa kuukaudessa. Blogi-kommentteja on kuitenkin vain joitakin kymmeniä kuukaudessa. Perustin FB-sivut, jotta voisimme keskustella ja vaihtaa mielipiteitä helpommin. Ihan päivittäinkin tulee pieniä asioita jotka eivät mahdu blogiin, mutta joita on kiva jakaa kavereiden kanssa. Olisi myös mukava kuulla useammin ja enemmän sinun kuulumisiasi.

Osallistu arvontaa lähettämällä kaverikutsu FB-sivuillani (tai paina seuraa-nappia) ja jaa tämä kilpailuilmoitus.

Osallistut uuden Cat B15Q –älypuhelimen arvontaan (arvo 329 €).

http://www.terveisetravintoketjunhuipulta.com/2014/06/cat-b15q-vesitiivis-ja-iskunkestava.html

Suoritan  arvonnan uusien ja vanhojen kavereiden tai seuraajien kesken, jotka ovat jakaneet tämän kilpailuilmoituksen seinällään 31.7.2014 mennessä.


↧

Laiton asekauppa kasvaa, rehellinen metsästäjä kärsii

July 15, 2014, 10:44 pm
$
0
0

Tämän aamun Aamulehdessä oli melkein koko aukeaman uutisjuttu laittoman asekaupan ja aseellisten ryöstöjen kasvusta. Joko poliisilla tai toimittajalla olivat menneet puurot ja vellit taas pahasti sekaisin. Kuten näissä tapauksissa on erittäin tavallista, sekoitetaan laittomat ja lailliset aseet sekä rehelliset kansalaiset, että paatuneet rikolliset tarkoituksellisesti keskenään.

Aivan aluksi haastateltava rikosylikomisario myöntää, ettei aselupia kiristämällä voida vaikuttaa laittomaan asekauppaan ja aseellisiin ryöstöihin:

Sisä-Suomen poliisilaitoksen Tampereen poliisiaseman rikosylikomisario Ilkka Laasasen mukaan aseellisten ryöstöjen määrän kasvuun vaikuttaa pimeän asekaupan lisääntyminen. 
– Jostakin syystä niin sanottuja laittomia aseita on ollut viime aikoina runsaasti liikkeellä.
Ammattimaisen rikollisuuden muuttuminen entistä järeämpään suuntaan saattaa olla yksi syy ampuma-aseryöstöjen määrän kasvuun.
– Kiristyvä aselaki ei lannista laittomien aseiden kaupankäyntiä, Laasanen sanoo.
Uuden ampuma-aselain on määrä tulla voimaan tänä vuonna. Jo nyt poliisi haastattelee kaikki aseluvan hakijat. 
– Vaikka aseenkantoluvan ehtoja on tiukennettu, lupahallinnon keinot eivät kuitenkaan ylety laittoman asekaupan puolelle, hän jatkaa.


Vaikka uutisessa nimenomaan kerrotaan paatuneiden taparikollisten tekemien törkeiden ryöstöjen lisääntymisestä, kaivetaan jostain taas vanha virsi laulettavaksi:

Rikosylikomisario Ilkka Laasanen sanoo, että yhden vuoden tilastojen katsominen ja vertaaminen esimerkiksi kahteen edelliseen vuoteen on liian lyhyt ajanjakso kokonaiskuvan muodostamiseksi.
Hän uskoo, että pitkän ajan kuluessa poliisi saa vähennettyä huonoilla ja kevyillä perusteilla myönnettyjä aseita, jolloin laillisilla aseilla tehdyt rikokset vähenevät.


Sitten taas palataan itse ongelmaan:

Laasanen muistuttaa, että myös ulkomaalaisten rikollisryhmien liikkeet vaikuttavat ryöstöjen määrään Suomessa. 
– Kesäaikaan ulkomaalaisia ryhmiä liikkuu Suomessa enemmän, ja niiden jäljiltä kirjataan paljon ryöstöjä, jotka liittyvät huumerahojen keräämiseen, Laasanen valottaa tilannetta. Aseella uhaten tehtyjä ryöstöjä tai niiden yrityksiä tehtiin alkuvuonna 31, vuotta aiemmin vastaava luku oli 24.
Ryöstäjät ovat yleensä tietoisia siitä, että teosta seuraa kova tuomio.



Olisiko aika myöntää faktat?


Eikö nyt uusien, tarpeettomien ja kalliiden aselakikiristysten sijaan voisi myöntää pari yksinkertaista faktaa?:


  1. ase ei aiheuta rikosta 
  2. vain rikollinen käyttää asetta rikoksen välineenä


Jos ja kun nämä faktat pitävät paikkaansa, on täysin kohtuutonta jatkuvasti nöyryyttää metsästäjiä ja aseharrastajia tiukentuvilla lupamääräyksillä. Viimevuosina on aselakia tiukennettu useaan otteeseen, mutta laiton asekauppa jatkaa kasvua. Lisää faktoja:


  1. rikollinen ei piittaa laeista
  2. aselakeja kiristämällä ei voida paikata päihdetyön, sosiaalitoimen, kriminaalihuollon eikä mielenterveystyön virheitä.


Mikä osa tästä on niin vaikeaa ymmärtää?




↧
Search

Suomalaiset tutkijat erimielisiä kannanmäärityksessä

July 18, 2014, 12:14 am
$
0
0

RKTL:n tapaa määritellä riitakanta on pidetty Jumalan sanaan rinnastettavana totuutena ja päähänlyöntiastalona esimerkiksi suurpetokysymyksissä. Helsingin yliopistoakin on yleensä pidetty melko uskottavana tutkimustietojen ja niiden analysoinnin lähteenä. Mitenkä on kuitenkin mahdollista, että toinen näistä auktoriteeteista sanoo tutkimansa populaation romahtaneen kolmannekseen 80-luvun alun määrästä ja toinen väittää kannan kasvaneen? Kuitenkin molempien tahojen tutkijoilla on käytössään sama tutkimusaineisto.

Kyse ei siis loppujen lopuksi riista- ja kalakantojen arvioissa ole tiedosta vaan tutkijoiden koulukuntaeroista, halusta tehdä ympäristöpolitiikkaa ja mediasodasta. Ikävä totuus kun on, ettei totuudella ole suurtakaan arvoa näissä keskusteluissa. Kyse on siitä kenenkä mielipide pääsee voitolle mediassa. Kenen tutkimus saa kunniaa ja mainetta, sekä jatkorahoitusta myös tulevaisuudessa. Kenen tulosten pohjalta tehdään poliittiset päätökset.

Kuinka uskottavana voi suomalaista riista- ja kalakantojen tutkimusta pitää esimerkiksi tämän aamuisen YLE:n uutisen jälkeen. Kyseessä ei todellakaan ole ensimmäinen kerta, kun tämän sektorin tuottamat tutkimustulokset ovat osoittautuneet täysin epäluotettaviksi.

Lähde:

http://yle.fi/uutiset/selkameren_silakkakannat_ovat_pudonneet_kolmannekseen_-_tai_sitten_kasvaneet_hieman/7361618



Selkämeren silakkakannat ovat pudonneet kolmannekseen - tai sitten kasvaneet hieman

Helsingin yliopiston mukaan Selkämerellä on silakkaa enää kolmannes 80-luvun alun määristä. RKTL:n mukaan kannat ovat päinvastoin kasvaneet samassa ajassa. Helsingin yliopiston mukaan silakkaa saatetaan kalastaa liikaa ja vaarana on kannan romahtaminen.

Tutkijat kiistelevät siitä, paljonko Selkämerellä on silakkaa. 

Tutkijoilla on käytössään sama tutkimusaineisto, mutta siitä vedetään päinvastaiset johtopäätökset. Helsingin yliopiston kanta-arvioinnin mukaan silakkakannat ovat pudonneet kolmasosaan 80-luvun alusta. RKTL:n mukaan kannat olisivat kasvaneet hieman.

– Se on aika huikea ero, sanoo professori Sakari Kuikka Helsingin yliopistolta.

Erilaisia analyysejä

Itämeren asiantuntija Kuikka selittää eron johtuvan eri tavoista määritellä saaliin osuus koko silakkakannasta. Kannan arvioitu koko riippuu siitä, kuinka suureksi kalastetun silakan osuus määritellään.

Rautalangasta vääntäen: Jos vuoden silakkasaalis on sata tonnia ja kalastuskuolleisuudeksi määritellään viisi prosenttia, koko kanta on 2000 tonnia. Jos saman saaliin ajatellaan olevan 20 prosenttia kannasta, koko kannaksi muodostuu 500 tonnia.

Helsingin yliopisto on määritellyt 80-luvun alussa nostetun saaliin osuuden huomattavasti pienemmäksi kuin RKTL. Sen vuoksi yliopisto arvioi silloisen kannan huomattavasti nykyistä suuremmaksi. Professori Kuikka tietenkin pitää yliopiston analyysiä tarkempana.

– Me otamme paremmin huomioon eri vuosina tapahtuneen kokonaispyyntiponnistuksen. Meidän mielestämme menetelmä on tarkempi ja kaiken teorian mukaan sen pitäisikin olla.

Yle Uutiset ei tavoittanut RKTL:n asiantuntijoita kommentoimaan omaa laskentatapaansa sen tarkemmin.


Kalastetaanko silakkaa liikaa?

Väärillä johtopäätöksillä voi olla vakavat seuraukset, Kuikka muistuttaa.

– Tässä on se vaara, että silakkaa kalastetaan liikaa. jos tulee parikin vuotta, jolloin silakka ei lisäänny kunnolla, niin silloin on riskinä, että kanta romahtaa.

Kuikka toivookin, että jatkossa kalastussuosituksia tehtäisiin yliopiston, eikä RKTL:n arvioiden pohjalta.

Silakoiden koko on Kuikan mukaan myös pienentynyt.

– Kalastuskuolleisuuden ollessa suurempi kalojen koko pienenee. Niitä otetaan nuorempina ylös, joten yksilöt eivät ehdi kasvaa niin vanhoiksi, Kuikka sanoo.
↧

Valtio tarjoaa monta hyvää kirjaa ilmaiseksi

July 21, 2014, 1:34 am
$
0
0
Kuva Puolustusvoimat

Pojan armeijaan lähdön jälkeen muistin, että Puolustusvoimat tuottaa sotilaiden koulutusta varten varsin laadukasta materiaalia. Monilta osin tämä opetusmateriaali on hyödyllistä luettavaa metsästäjille ja muille luontoihmisille, sekä ammunnanharrastajille tai aseista kiinnostuneille. Hetken aikaa puolustusvoimain tarjontaa ”hakkeroituani” löysin monta hienoa e-kirjaa (pdf) täysin ilmaiseksi. Voit siis ladata nämä kirjat tietokoonneellesi/tabletillesi/kännykkääsi tai tulostaa ne paperille.



Luonnonmuonaohje


Luonnonmuonaohje on eräänlainen survival-käsikirja, joka sisältää mm. ohjeita metsästykseen ja kalastukseen improvisoiduin menetelmin, esittelee suomalaisesta metsästä löytyvää kasvisruokaa, ravinnon säilytysmenetelmiä ja selviä ruokaohjeita.

Luonnonmuonaohjeen voit ladata täältä.




Tarkka-ampujan käsikirja


Tarkka-ampujan käsikirja sisältää mm. aseenkäsittely- ja ammuntatekniikoita, ulkoballistiikkaa, sekä naamiointia esim.  ghillie- eli röllipuvun valmistusohjeet

Tarkka-ampujan käsikirjan voit ladata täältä.



Johtajan käsikirja


Johtajan käsikirja opastaa managementtiä ja leadershippiä erilaisiin arjen tilanteisiin parisuhteesta hirviporukan johtamiseen :D

Johtajan käsikirjan voit ladata täältä.




Erilaisia asekirjoja


Kevytasekirjan voit ladata täältä.


Rynnäkkökiväärin käsikirjan voit ladata täältä.




Sotilaan taktiikkaa ja strategiaa


Sotilaan käsikirja 2013 voit ladata täältä.


Taistelijan opas 2013 voit ladata täältä.


Talvikoulutusoppaan voit ladata täältä.


Komppanian taisteluohjeen voit ladata täältä.


Kenttäohjesäännön yleisen osan voit ladata täältä.


Yleisen palvelusohjesäännön 2009 voit ladata täältä.









↧
↧

Jahdissa-metsästyslehti aloittaa verkossa

July 22, 2014, 3:20 am
$
0
0

Suomalaisen Jahdissa-metsästyslehden ensimmäinen numero julkaistaan huomenna 23.7. 2014.
Jahdissa on ensimmäinen suomalainen metsästysmedia, joka ilmestyy verkossa ja joka on tehty palvelemaan erityisesti tietokoneita ja tabletteja käyttäviä lukijoita.

Lehti on lukijoille ilmainen eikä sen lukeminen edellytä rekisteröitymistä. Se löytyy osoitteesta www.jahdissa.fi.

”Maamme metsästyslehdet ovat perustuneet pääasiassa paperiin ja painamiseen ja katsoimme, että niiden tarjonnan lisäksi metsästyskulttuurilla on paikkansa verkossakin, jonka käyttö on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Suomessa on yli 300 000 metsästäjää ja Jahdissa-lehti on heidän ja muiden metsästyksestä kiinnostuneiden saavutettavissa milloin tahansa, missä tahansa verkon välityksellä”, kertoo lehden päätoimittaja Jussi Lähdesmäki.

Jahdissa-lehti käsittelee perinteistä suomalaista harrastusta monipuolisesti: siinä on muun muassa laajasti kotimaista metsästystä ja riistanhoitoa, ase-, kiikari- ja välinetestejä, juttuja metsästysmatkoista, autotestejä, reseptejä ja hyödyllisiä tuote-esittelyjä. Jutut ja kuvat sekä niiden esitystapa ovat ammattilaisen kädenjälkeä.

Jahdissa-lehden uusi tekninen julkaisujärjestelmä mahdollistaa muun muassa videoiden ja kuvagallerioiden selkeän ja näyttävän esitystavan.

Jahdissa-lehti perustuu kansainväliseen toimitusyhteistyöhön, jossa on mukana metsästysmediat seitsemästä Euroopan maasta. Toimintakonsepti perustuu ruotsalaiseen Min Jakt –verkkolehteen.

Jahdissa-metsästyslehteä julkaisee oululainen kustannusyhtiö Freetime Media Oy.

↧

Metsästyksen vastustajat

July 30, 2014, 5:35 am
$
0
0
Tämä kirjoitus poistettiin nopeasti Facebookin Metsästäjät!-ryhmästä. Asia on kuitenkin tärkeä ja ansaitsee tulla nähdyksi sekä kommentoiduksi laajemminkin. Julkaisenkin nyt kirjoituksen ”Vieraskynä” –statuksella blogissani. Vaikeat asiat kun eivät poistu vain työntämällä päätä pensaaseen. Valheet ja väärinymmärrykset voidaan poistaa vain oikealla tiedolla.




Kuvakaappauksia Facebook ryhmästä “Metsästyksen vastustajat vol1”.



Ryhmän kansikuva kertoo paljon ryhmäläisten toiveista.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Ryhmän tarkoitus on siis vastustaa kaikkea laillista toimintaa, mikä metsästyksen piirin kuuluu. Ruoka ei kuulemma liity nykyajan metsästykseen milläänlailla. Suomalaiselle hirvenmetsästysseuran osakkaalle voi tulla saalislihaa yli sadan kilon edestä kaudessa. Kyllä siitä tekee paljon ruokaa perheelle. Toisaalta iso merkitys on myös kannansäätelyllä tieliikenteen sekä maa- ja metsätalouden kannalta. Jos metsästys lopettaisiin kokonaan niin hirvikanta kasvaisi noin 1,4 kertaiseksi joka vuosi. Kymmenessä vuodessa kanta siis 25 kertaistuisi. Vahingot maa- ja metsätiloille olisivat mittavat ja tätä kautta maanomistajien tulot pienenevät ja mahdollisuudet ostaa ruokaa kaupasta vähenevät. Eli metsästys tuo ruokaa pöytään ja hirven rauhoitus taas veisi ruo’an pöydästä.

Todellisuudessa hirvikanta ei voi kasvaa 25 kertaiseksii, koska hirvien talvilaitumet eivät kestä niin suurta kantaa ja hirviä kuolisi nälkään. Susikanta kasvaisi myös koska nälkiintyneet hirvet olisivat helppoa saalista. Hirvien elämä muuttuisi siis todella kurjaksi jos metsästys lopetettaisiin. Susien metsästystavat eivät todellakaan takaa mitään nopeaa ja kivutonta kuolemaa hirvelle. Hirvikärpästen näännytyksestä puhumattakaan. Sudet eivät myöskään piittaa rauhoitusajoista.

Mutta jatketaan eteenpäin metsästyksen vastustajien kirjoituksien tutkiskelua.



Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.


Ryhmän sääntöjen mukaan metsästäjillä ei ole mitään annettavaa ryhmälle eli metsästyksen vastustajille, joten metsästäjiä ei luonnollisestikaan hyväksytä jäseniksi. Myös metsästysmyönteiset ihmiset torjutaan. Toiminta muistuttaa uskonlahkoa, jossa kaikki ryhmän ulkopuoliset mielipiteet torjutaan väärinä. Minkäänlainen rakentava keskustelu ei siis ole mahdollista. Keskustelussa keskitytään pelkästään metsästäjien vihaamiseen.

Ryhmän postauksia selatessa tuleekin sellainen olo, että näiltä ryhmäläisiltä puuttuu kokonaan suorat kontaktit metsästykseen. Heidän mielikuvansa metsästyksestä ovat syntyneet lähinnä lukemalla muita metsästyksen vastustussivustoja. Näin ryhmäläisten mielipiteet pysyvät puhtaina ja ryhmähenki korkeana. Itsekin vastustan sarvikuonojen laitonta salametsästystä, mutta iso osa metsästyksestä on tärkeää kannansäätelyä.

Otetaan muutama esimerkki metsästyksen vastustajien postauksista.


Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.


Metsästäjät ovat siis pyssyhulluja, jotka ampuvat kaikkea mikä liikkuu ja toivotaan että metsästäjät ampuisivat toisiaan.

Kalastajat saavat myös osansa tappouhkauksista sinänsä valitettavan saimaannorpan kuutin menehtymisen myötä.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.

Luontokuvaajien sivustolla oli kommentoitu näkymää hirvilaumasta herkulliseksi. Tästäkös metsästyksen vastustajien piirissä innostuttiin.


Klikkaa kuvaa nähdäksesi sen suurempana.


Metsästys on siis “Vaimonpieksijöille ja muille mielisairaille keksittyä viihdeurheilua”. Totuus on että suomalaiset eivät ole keksineet metsästystä vaan metsästäjät ovat keksineet Suomen. Sillä ensimmäiset nykyisen Suomen alueelle jääkauden jälkeen saapuneet ihmiset olivat nimenomaan metsästäjiä. Maanviljelys aloitettin täällä vasta parituhatta vuotta myöhemmin.

Mikäli vastaavia kommentteja kohdistettaisiin somaleihin tai romaaneihin niin kirjoittajat päätyisivät oikeuteen syytettynä herjaamisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Pitääkö metsästäjien ja kalastajien vaan sulattaa tällainen panettelu välittämättä siitä mitään?

Metsästyksen vastustajien sivustolla tällainenkin video otsikoitaisiin todennäköisesti: “Mielisairaat känniääliöiset vaimonpieksiä pyssyhullut metsästäjät repivät elävältä hirveltä sarvet päästä”




Totuus on aika toisenlainen. Hirven biologiaa tuntemattomille mainittakoon että sarvet putoavat pois aina keväällä ja kesällä tilalle kasvaa uudet entisiä suuremmat sarvet. Tässä oltiin jo niin lähellä sitä luonnollista sarvien tipahtamista, että sarvet eivät enää kestäneet vetoa.

Ville Hakanen
 


Metsästyksen vastustajat VOL1 –ryhmässä on 165 jäsentä ja profiiliensa perustella pääosin aikuisia täysivaltaisia ja oikeustoimikelpoisia ihmisiä. Mistään tenavien kepposesta ei siis ole kysymys.

Suomen Metsästäjäliitto on riippumaton kansalaisjärjestö. Se valvoo omien sanojensa mukaisesti suomalaisen metsästyksen, metsästäjien ja metsästysseurojen etua kotimaisessa ja kansainvälisessä politiikassa. Toivoisin Metsästäjäliitolta aktiivisempaa otetta sosiaalisessa mediassa oikean tiedon jakamisessa ja väärinkäsitysten korjaamisessa. Meidän metsästäjien edustajana odotan liitolta myös asioihin puuttumista ja oikeuksiemme peräämistä viranomaisilta, silloin kun niitä näin karkeasti loukataan.

Jokainen meistä metsästäjistä törmää silloin tällöin virheellisiin väitteisiin. Hyvänä apuna näiden keskusteluiden taustatiedoiksi on mainio sivusto www.metsastyksenmoraali.com






↧

Täytetyt hampurilaiset ja Big Macin resepti

August 6, 2014, 2:54 am
$
0
0

Juttu alkoi siitä, kun näin työkaverillani käytössä Triscalen keittiövaa’an. Todella kätevä vehje, ravintolaresepteissä mitat ilmoitetaan useimmiten painoina, eikä tilavuusmittoina niin kuin kotiohjeissa tavallisesti. Parasta tässä vaa’assa on pieni koko (sopii veitsilaukkuun, taskuun tai lusikkalaatikkoon), tarkkuus 1 g – 5 kg ja käytettävyys (mahdollisuus nollata jokaisen aineksen jälkeen). Niinpä laitoin Triscalen tilaukseen myös itselleni.




Tilausta tehdessä törmäsin kätevään  StufZ-hampurilaispuristimeen. Hampurilaispuristin ei tietenkään ole mitenkään välttämätön, mutta sillä saa helposti tehtyä ammattimaisen tasalaatuista jälkeä ja paremman rakenteen jauhelihapihveille. Tämän puristimen lisäerikoisuus on se, että sillä voi tehdä myös täytettyjä pihvejä. Pihvin sisään saa kätevästi esimerkiksi aurajuustotäytteen tai vaikka cheddaria, jalapenoja ja pekonia. Täytteissä lähinnä mielikuvitus on rajana ja toki näitä jauhelihapihejä voi tehdä muutoinkin, kun hampurilaisen väliin. Puristinta käytettäessä ei jauhelihaan tarvitse lisätä mitään ylimääräisiä sideaineita (kananmunaa tai korppujauhoa) vain mausteet riittävät.


Täältä löytyvät aidon Big Macin ohjeet:




↧
Viewing all 448 articles
Browse latest View live
Search